🔒 Harhaoppien suohonlaulanta

 

J.R.R. Tolkienin fantasiamaailmassa luojajumala IlĂșvatar teki ajatuksistaan ainurin, PyhĂ€t, joille hĂ€n antoi sĂ€velaiheet soitettavaksi. Tuon soiton kautta hĂ€n loi maailman: kaikki maailman kauneus, suru, kunnia ja ristiriidat olivat sĂ€velinĂ€ olleet kuultavissa ainurin soitossa jo silloin, kun mitÀÀn materiaa ei ollut. Siksi erityisesti haltiat ja ihmiset, joita myös IlĂșvatarin lapsiksi kutsutaan, liikuttuvat laulusta ja musiikista. MeidĂ€n maailmamme alku taas on Jumalan sanassa. Silti voisi melkein kuvitella, ettĂ€ Jumala lauloi ne sanat, joilla hĂ€n loi – niin suuri vaikutus musiikilla on meihin ihmisiin.

Erityisen mielenkiintoista on se, kuinka suuri vaikutus lauluilla, hymneillĂ€ ja liturgialla on ollut myös kristillisen opin kehitykselle. Kun PyhĂ€n Hengen jumaluudesta kiisteltiin 300-luvulla, kirkkoisĂ€ Basileios Suuri perusteli PyhĂ€n Hengen jumaluutta sillĂ€, ettĂ€ liturgiassa PyhĂ€lle Hengelle annetaan sama kunnia, kunnioitus ja palvonta kuin IsĂ€lle ja Pojallekin. 400-luvun alussa Konstantinopolin kirkkokansa pillastui Nestoriokselle, koska tĂ€mĂ€ ei suostunut liturgiassa kutsumaan Neitsyt Mariaa JumalansynnyttĂ€jĂ€ksi, mikĂ€ johti suuriin kristologisiin keskusteluihin koko kristikunnassa. Athanasios Aleksandrialainen puolestaan kuvaa teoksessaan Areiolaisia vastaan, kuinka Konstantinopolin patriarkka Johannes Krysostomos kĂ€vi laulusotaa Jeesuksen jumaluuden kieltĂ€viĂ€ areiolaisia vastaan. Areiolaiset kulkivat kaupungilla laulaen pilkkalauluja, kuten: “MissĂ€ ovat ne, jotka sanovat, ettĂ€ kolme asiaa ovat vain yksi voima?” Johannes, pelĂ€tessÀÀn ettĂ€ areiolaisten laulu saisi houkuteltua kirkkokansaa heidĂ€n puolelleen, jĂ€rjesti omia ristisaattoja ja kulkueita, joissa kristityt lauloivat lauluja areiolaisia vastaan. Kilpalaulanta Ă€ityi melkein mellakoinniksi asti, kunnes keisari kielsi areiolaisia laulamasta laulujaan julkisesti.

Myös meidĂ€n virsikirjamme on tĂ€ynnĂ€ aarteita, jotka auttavat ymmĂ€rtĂ€mÀÀn kristillistĂ€ oppia yhĂ€ syvĂ€llisemmin. MikĂ€ Kirkko oikeastaan on? Vaikea sanoa, mutta virsi 164 voi selventÀÀ asiaa. Kuinka tulisi suhtautua siihen, ettei Kristuksen lĂ€snĂ€oloa ehtoollisessa voi jĂ€rjellĂ€ ymmĂ€rtÀÀ? Virsi 228 neuvoo: “Vaiti kaikki palvokaamme / salaisuutta Kristuksen / hĂ€n on tullut keskellemme / vĂ€isty huoli maallinen.” Virsiin ja hengellisiin lauluihin kannattaa siis syventyĂ€ ja antaa niiden tehdĂ€ tehtĂ€vĂ€nsĂ€ ihmissielussa. Tolkien nimittĂ€in havainnoi aivan oikein, ettĂ€ usein ihmiset kuulevat luojansa ÀÀnen juuri laulussa.

Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
ja tuet kristillisiÀ kirjoittajia.

Artikkeli Harhaoppien suohonlaulanta julkaistiin ensimmÀisen kerran Sley Verkkokauppa.


Jaa tÀmÀ artikkeli



LisÀÀ artikkeleita: