Antakaa toisillenne anteeksi

Jeesus sanoi opetuslapsille:

    ”Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä ’jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla’. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin. Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu.

    Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

    Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: ”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?”

    ”Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa”, vastasi Jeesus. Matt. 18:15–22

Antakaa toisillenne anteeksi

”Ainoa tapa olla ehjä, terve ja onnellinen ihminen on oppia antamaan anteeksi.” Tämä lause on kirjattuna presidentti Martti Ahtisaaren eilen julkaistuun kuolinilmoitukseen. Sen on lausunut toinen Nobelin rauhanpalokinnon saanut Desmond Tutu, edesmennyt eteläafrikkalainen anglikaanisen kirkon arkkipiispa. Hän tuli 1980-luvulla tunnetuksi eritysesti apartheidin vastustajana.

”Ainoa tapa olla ehjä, terve ja onnellinen ihminen on oppia antamaan anteeksi.”

Opi antamaan anteeksi! Desmond tutu ajatteli aikanaan, että se on ainoa tapa olla ehjä, terve ja onnellinen. Anteeksiantaminen on sopivaa itsekyyttä.

Presidentti Martti Ahtisaaren kuolinilmoituksen muistolause osui kirkkovuodessa oikeaan kohtaan. Tämän sunnuntain aihe on ”antakaa toisillenne anteeksi”.

Evankelisissa saarnoissa olet ehkä jo tottunut kuulemaan, että Jumala antaa anteeksi. Tänään saarnatekstin painopiste on muualla. Tänään keskitymme anteeksiantamiseen. Näkökulma on se, että miten minä itse annan toisille anteeksi. Sillä ei ole väliä onko anteeksiannettava ymmärtänyt tehneensä väärin tai halunnut pyytää sinulta anteeksi tai ei. Tänään et saa jäädä sellaiseen koukkuun, jossa olisit jotenkin riippuvainen anteeksiannettavasta, siitä miten hän on toiminut. Tänään on kysymys vain sinusta. Omia asenteitasi pystyt vain sinä työstämään. Tavoitteeni on, että tämä saarna olisi sinussa yksi askel kohti sinua loukanneen lähimmäisesi anteeksiantoa.

Evankeliumitekstin vaatimus ja Jumalan käsky anteeksiantoon on selvä. Se on tässä kaiken perustana:

Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: ”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?”  ”Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa”, vastasi Jeesus.

”Antakaa toisillenne anteeksi” –teemasta haluan nostaa esiin kolme näkökulmaa.

1. On tärkeää
2. On vaikeaa
3. Meille on annettu anteeksi

Siteeraan tässä saarnassa poikkeuksellisen paljon erilaisia ajattelijoita ihmisten väliseen anteeksiantamiseen liittyen. Anteeksiantaminen ei ole pelkästään meidän luterilaisten kristittyjen velvollisuus ja etuoikeus. Anteeksiantamisen arvo on ymmärretty laajasti niin filosofiassa kuin tieteessäkin. Se, että siteeraan erilaisia ajattelijoita ihmisten väliseen anteeksiantamiseen liittyen, ei tarkoita sitä, että olisin kaikissa muissakin asioissa samaa mieltä heidän kanssaan. Olen samaa mieltä lukemani sitaatin kanssa.

Johdannoksi hyvä yleinen anteeksiannon määritelmä: Anteeksianto on ”prosessi, jonka aikana henkilö lakkaa kokemasta kaunan, närkästyksen, tuohtumuksen tai vihan tunteita koetun loukkauksen, näkemysten eroavaisuuden tai erehdyksen takia ja lakkaa vaatimasta rangaistusta tai vahingonkorvausta.” (Wade, Worthington, 2005; Enright, Fitzgibbons, 2000)

Anteeksiantamus on tärkeää

Otan tähän alkuun näkökulmia kristinuskon ulkopuolelta, jotta huomaamme, että anteeksiantamisen tarpeellisuus nimenomaan anteeksiantajan kohdalla on oivallettu muuallakin. Anteeksiantajan etu on universaalinen.

”Kun lähdet koston tielle, kaiva ensin kaksi hautaa.” Konfutse

”Vihan ylläpitäminen on kuin tarttuisi kuumaan hiileen tarkoituksella heittää se jonkun päälle: sinä olet se joka polttaa itsensä.” Buddha

”Kielletyt tunteet rasittavat ruumistamme. Viha on voimakas hormonaalinen tila, jonka aikana lihakset ovat jännittyneitä, verenpaine nousee ja adrenaliinia erittyy tavallista runsaammin. Pitkällinen vihanpito kuluttaa meitä tavattomasti. Vaikka pettäjänä olisi ollut meille hyvin rakas ihminen, ei vihanpito auta: vääryyshän on jo tapahtunut. Koston hautominen ei sekään tuo mukanaan mitään hyvää. Menneisyyttä ei voi muuttaa, siksi on keskityttävä tulevaisuuteen.”

Lastenpsykiatri, psykoterapeutti Tuulikki Saaristo

Raamattu:

”Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.” Kol. 3: 13.

”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi.” Matt. 6: 14.

”Anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.”

Kuten näistä raamatunkohdista kuulemme, anteeksiantaminen on tavattoman tärkeää ja se kannattaa. Anteeksiannolla on tutkitusti monenlaisia positiivisia vaikutuksia elämääsi:

1. Anteeksianto pidentää elämää

(Journal of Behavioral Medicine -lehdessä julkaistussa) tutkimuksessa kerrotaan, että anteeksiantavat henkilöt elävät muita kauemmin. Onhan elämä paljon mielekkäämpää ja helpompaa kun ei jatkuvasti tule pohdittua negatiivisia ja turhia asioita pitkin päivää.

2. Runsaasti terveysvaikutteita

Anteeksiantavaisuudella on paljon terveysvaikutuksia. Kaunasta eroon pääseminen vaikuttaa positiivisesti muun muassa unenlaatuun ja stressiin. Samalla myös vihaisuus, ahdistus ja masentuneisuus hälvenevät.

3. Sydän kiittää

(Personal Relationship -lehdessä julkaistussa) tutkimuksessa seurattiin naimisissa olevia. Kyseisessä tutkimuksessa huomattiin, että molempien verenpaine laski, kun loukattu henkilö antoi anteeksi kumppanilleen. Anteeksiantamisesta on siis hyötyä molemmille osapuolille.

4. Hyötyä vastustuskyvylle

Vuonna 2011 suoritetussa tutkimuksessa huomattiin, että hiviä sairastaneet ihmiset kokivat vastustuskyvyssään huomattavan kohennuksen, kun he antoivat anteeksi jollekin heitä loukanneelle henkilölle.

Tutkitusti anteeksiantamisessa kaikki on suoraan kotiinpäin. Anteeksiantaminen on lahja, jonka suot ennen kaikkea itsellesi. Kaunan ylläpitämisestä ei ole kenellekään mitään hyötyä. Voisi ajatella, että koska Raamattu kehottaa anteeksiantamiseen ja anteeksiantaminen on meille niin järkevää, niin silläkin perusteella jo innokkaasti antaisimme toisillemme anteeksi.

Anteeksiantaminen on vaikeaa

”Sorry seems to be the hardest word.” “Anteeksi, näyttää olevan vaikein sana.”  Elton John

Pietari oli huomannut, miten vaikeaa anteeksiantaminen on ja kysyy Jeesukselta: ”Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?” Jeesus vastaa rajoja murtavasti ”seitsemänkymmentä seitsemän”.

Kaikista anteeksiantamisen eduista huolimatta jokaisessa meissä asuu pieni Pietari. Pitkävihaisuus, kovahenkisyys ja kauna ovat anteeksiantamattomuutta, joka viime kädessä kielii kurjasta syntisestä tilasta, jossa meidän sydämemme on. Sellainen ihminen, joka kärttää toiselta anteeksipyyntöä ja hautoo menneitä ei ole saanut itse mitään anteeksi. Se on hengellisen taistelun paikka, ettemme itse omahyväisyydessämme olisi juuri sellaisia.

Mieleni nousee erään paljon kokeneen seurakunta-aktiivi tädin yhtä raamatunkohtaa mukaileva tokaisu: ”Ja jokaiselle, joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi, mutta sille, joka sanoo jotakin seurakunnan pastoria vastaan, ei anteeksi anneta.” Jotkut jo tunnistivatkin, että tässä täti mukaili Raamatun kohtaa: ”Ja jokaiselle, joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi, mutta sille, joka herjaa Pyhää Henkeä, ei anteeksi anneta.” Luuk. 12:10.

Vaikka mainitsemani tädin huomio oli kiinnittynyt vain pastoreihin, hän oli pastoreista huomannut ja oppinut yleiskristillisen ilmiön. Hyviksi itsensä kokemilla tai kuvittelevilla ihmisillä on usein erityisen vaikeaa antaa anteeksi heitä vastaan rikkoneille. Hehän ovat omasta mielestään niin hyviä, että on siksi erityisen suuri rikos, että joku rikkoo juuri heitä vastaan. Miten tällaista omahyväisyyttä voi välttää? Vastaus: Saamalla ensin omat paljot synnit anteeksi.

Haluan yrittää helpottaa anteeksiantamistasi pienellä ajatusketjulla. Mieti oletko koskaan kokenut hätää omasta puutteellisuudestasi tai synneistäsi? Millainen tilanne se oli? Silloin kun synninhädän todella koit, koit, että sinun syntisi ovat kestämättömän musertava taakka. Koit myös, että oman syntisäkkisi rinnalla kaikkien muiden ihmisten pahuus vaikutti oman pahuutesi rinnalla vähäiseltä. Tuollaisessa tilanteessa sinulla oli edellytykset ymmärtää jotakin Jumalan armon suuruudesta. Ymmärrät, että armon Kristuksessa täytyy olla valtava, kun se kuuluu sinullekin. Silloinkin parhaimmillasi ymmärrät Jumalan anteeksiantamuksesta vain murto-osan. Jumalan anteeksiantamuksesta tulee sinulle valtaisan tärkeä, kun jopa sinäkin saat sen omistaa. Mitä tärkeämmäksi Jumalan anteeksiantaumuksesta tulee sinulle, sitä helpommin pystyt jättämään kaiken kaunan elämästäsi pois.  Tämän takia usein itsensä heikoiksi ja kehnoiksi tuntevat kykenevät antamaan anteeksi muille. Heille kun on kirkastunut se, miten paljon he ovat saaneet anteeksi. Siitä riittää muillekin jaettavaksi.

Ja nyt tämä tärkeä sovellus tähän: Kun koet jonkun ihmisen anteeksiantamattoman vastenmieliseksi, palaa ajatuksissasi tuohon hetkeen, jolloin aidosti koit itsesi syntiseksi. Pohdi tuota kokemusta vastaan, että miten vähän itseesikin verrattuna sinun tarvitsee tai -pikemminkin- saat antaa anteeksi.

Jumala antoi anteeksi ennen kuin edes ymmärsimme, ennen kuin pyysimme. Mene ja tee samoin.

”Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.” Kol. 3: 13.

Sinulle on annettu anteeksi

Palataan vielä siihen Desmond Tutun ajatukseen: ”Ainoa tapa olla ehjä, terve ja onnellinen ihminen on oppia antamaan anteeksi.”

Oppia antamaan anteeksi. Ei tämä anteeksiantaminen meillä ihmisten välillä toimi pelkästään on tai off -versioina, vaan se voi olla jossakin siinä välissä. Meillä ihmisillä anteeksiantaminen voi olla prosessi, joka kestää vuosia. Opettelemme antamaan anteeksi. Oppimisprosessimme saattaa ottaa takapakkia. Saatamme jopa peruuttaa anteeksiantamisiamme.

Koska ihmisten välinen anteeksiantamus käytännössä kääntyy mielikuvissamme teholtaan varsin heikoksi, heijastuu se helposti myös uskonelämäämme ja siihen, miten koemme Jumalan anteeksiantamuksen. On vaikea uskoa, että kaikki syntini olisi annettu absoluuttisesti Kristuksessa täysin anteeksi. Ja jos tänään luotankin anteeksiantoon, epäily palaa taas joskus myöhemmin. Ei ole rauhaa tunnossa.

Raamatun tarkoittama Jumalan anteeksiantamus Kristuksessa ei perustu ihmisten eikä Jumalankaan kevyeen lupaukseen. Jumalan sinuun kohdistuva anteeksiantamisen prosessi on jo käyty ja se on päättynyt jo pari tuhatta vuotta sitten Golgatalla. Enää sinun ei tarvitse, eikä sinun pidä tyytyä epävarmuuteen siitä ovatko syntisi anteeksiannetut. Nyt kaikki on Jumalan puolelta selvää. Jeesus maksoi velkasi ja sovitti syntisi rangaistuksen ristinpuulla. Rangaistusta ei ole siirretty myöhemmäksi eikä sitä vähätellä ”olkoon nyt” –tyyliin. Jeesuksen veri puhdisti sinut kaikista synneistäsi. Myös anteeksiantamattomuuden synnistä. Sinulla on anteeksiantava Vapahtaja, joka ristilläkin rukoilee anteeksiantoa niille, jotka häntä pilkkaavat. Kasteessa sinut on otettu suuren anteeksiantajan lapseksi. Kaiken sinulle annetun anteeksiantamuksen saat tänään kohdata ehtoollispöydässä Jeesuksen ruumiissa ja veressä. Kun ymmärrät, kuinka paljon sinä olet saanut anteeksi, on siltä pohjalta hyvä opetella antamaan anteeksi myös muille.

”Ystäväni, sinun syntisi on annettu anteeksi.” Luuk. 5: 20.