Credo-ohjelman kuulumisia

 

13.12.2023

Joulukuiset ja lumiset terveiset kaikille Credon kummeille ja tukijoille!

Kahdenkymmenen hengen ryhmä suomalaisia turisteja lähti kanssani lokakuussa tutustumaan Keniaan ja erityisesti Sleyn lähetystyöhön. Vierailimme myös niillä seuduilla, joista tuettava kummityttösi on kotoisin. Tapasimme maasaialueen piispan Kispanin ja pastoreita sekä tietysti Credo- ohjelmaa kentällä luotsaavan Susan Kirionkin.

Piispa Kispan puhui pitkään ja arvostavasti työstä, jota Sley Credo-ohjelman kautta tekee. Lähetystyöntekijä Maikki Ochieng ja sosiaalityöntekijä Susan ovat kenttätyössä avainasemassa ja saivat kiitokset piispalta merkittävästä työstään.

Sinä, maasaityttöjä tukeva kummi ansaitset myös kiitokset taustatuesta, jota ilman koko Credoa ei olisi olemassakaan eikä toiminnassa.

Iloinen kohtaaminen

Yksi ryhmämme pariskunta tapasi kummityttönsä toisesta, kirkon orpoprojektista, ja oli vaikuttunut siitä, miten hienoa työtä Maikki Ochieng ja hänen kenialaiset tiimiläisensä ovat tässä projektissa tehneet. Jumalalla on tietysti ollut kätensä mukana tämän lapsena orvoksi jääneen nuoren naisen elämää ohjaamassa ja siksi esirukousten ja kenttätyön tuloksena yhdellä nuorella naisella on tulevaisuudessaan toivoa. Kiitos siitä!

Tämän vuoden kuulumiset tytöiltä on kerätty hieman eri tavalla kuin viime vuonna. Oli tarkoitus, että jään tekemään tyttöjen haastattelut paikan päälle Keniaan, mutta se ei valitettavasti ollut mahdollista. Aikomus oli tavata tyttöjä lokakuussa, mutta he olivat kaikki hajallaan kouluissaan eri puolilla Keniaa ja tehtävä osoittautui hankalaksi toteuttaa annetussa ajassa. Niinpä pohdimme Susanin ja Maikin kanssa vaihtoehtoista tapaa, joka onnistuikin hienosti.

Jos sinulla on kummityttö, saat raportin hänestä tuoreen valokuvan kera vuodenvaihteen jälkeen. Kuulumiset on kerätty vertaishaastatteluina ja niiden kääntäminen swahilista suomeksi on jo minulla aluillaan. Vertaishaastattelut tapahtuivat yhteisellä leirillä (tai seminaarissa) marras-joulukuun vaihteessa Kilgoriksessa. Tytöllä oli mahdollisuus kertoa kuulumisiaan toiselle tytölle tai ohjaajalle ikätasonsa mukaisesti. Apuna oli swahilinkielinen haastattelulomake, jossa oleelliset kysymykset ohjasivat vastaamaan siten, että tietoa saataisiin monipuolisesti. Nyt minulla on valokuvattuna ihana, iso pinkka vastauspapereita, joissa on nuoren ihmisen käsialalla kirjoitettuja vastauksia kysymyksiini. Yritän saada selvää käsialasta ja paikka paikoin mielenkiintoisestakin swahilista, jota nykynuoret Keniassa käyttävät.

Työ jatkuu

Hienoa nähdä, että lähettien työ on nykyään yhä vähemmän ruohonjuuritasolla tapahtuvaan toimintaan puuttuvaa ja että paikallinen kirkko on ottanut vastuuta yhä enemmän työmuodoistaan. Piispa Kispan kuitenkin toivoo edelleen, että Credo-ohjelmassa olisi kentällä lähetystyöntekijä mukana työssä. Tähän asiaan on varmaankin pyydettävä Jumalalta viisautta ja vastausta. Toivon, että löytäisimme keinoja motivoida ja tukea kenialaisia työtovereitamme niin, että he voimaantuisivat jatkamaan työtään mahdollisimman itsenäisesti.

Susan siis hoitelee edelleenkin asioita kentällä. Hänen työtään on huolehtia, että joka ikisen tytön koulumaksut on maksettu suoraan koulun tilille ajallaan ja koulutarvikeraha toimitettu tytölle tai hänen asioidensa hoitajalle. Hän myös huolehtii niistä tytöistä, joilla ei ole huoltajia, joiden luo tyttö voisi mennä koulujen ollessa suljettuina. Jos tyttö sairastuu tai hänellä on huolia, Susanin tehtävä on toimia niin, että ongelma hoidetaan. Apuna ovat asuntolanhoitajat, opettajat, seurakunnan työntekijät ja muut tukiverkoston henkilöt, joista minulle ei ole edes tietoa.

Hälyttäviä uutisia

Puhuimme pari viikkoa sitten puhelimessa Susanin kanssa ja hän kertoi, että naisten asema ei vieläkään ole kovin vahva maasaialueella. Uusia, hälyttäviä käytäntöjä nousee paikallisesti esiin. Juuri tällä hetkellä on Transmaran alueella tullut esiin tapauksia, joissa aikuisia, synnyttäneitä naisia on alettu silpoa. Perusteina on uskomuksia, että imetys ei muka onnistuisi ilman tätä brutaalia toimenpidettä ja tietysti sosiaalinen paine muiden yhteisön miesten ja naisten taholta vaikuttaa asiaan. Käsitykset naisten sosiaalisesta hyväksymisestä ovat lujassa ja maasailla naisen kelvollisuus on vuosikymmenet ollut sidottu sukuelinten silpomiseen. Tämä uskomus on näköjään arvaamattoman vahva ja sen kitkeminen jatkuu. Susan tekee yhteistyötä toisen kansalaisjärjestön kanssa tämän uuden ilmiön tutkimiseksi. Kun koossa on faktaa, alueella voidaan harkita asian tuomisesta esille myös mediassa.

Uudet tuulet koulussa

Koulu-uudistus on Keniassa vireillä jo toista vuotta. Osissa Keniaa se on jo otettu käyttöön. Systeemi siis muistuttaa Suomen järjestelmää, jossa peruskoulua käydään yhdeksän vuotta ja lukiota kolme vuotta. Aiemmin ja nykyäänkin vielä käytössä on kahdeksan ja neljän vuoden yhdistelmä, josta siis halutaan asteittain siirtyä toisenlaiseen järjestelmään. Nähtäväksi jää sen hyödyt ja edut.

Kokoontuminen joulukuussa

Alussa jo kerroin, että tytöistä 35 osallistui joulukuun alussa Credon vuosittaiseen seminaariin tai leiriin. Tänä vuonna leiri oli kolmipäiväinen. Mukana oli opettajia, alueen päällikkö, seurakunnan pastoreita, sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä Susanin ja Maikin lisäksi. Tytöt saivat jälleen tuhtia opetusta luterilaisesta uskosta, elämästä nuorena kristittynä ja kuinka se toteutuu elämässä. Sairaanhoitaja kertoi seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista, joista tytöt koulussa eivät välttämättä saa riittävästi tietoa. On hyvä saada tutkittuun tietoon perustuvaa opetusta sen sijaan, että luottaisi huhupuheisiin ja erilaisiin uskomuksiin siitä, mitä naisen kehossa tapahtuu ja miksi.

Tunnistatko?

Yllä on tuore kuva kokoontumisesta tässä kuussa. Löydätkö ryhmäkuvasta oman tyttösi? Sydämellinen kiitos tuestasi ja mukana kulkemisesta tänä vuonna. Ilman sinua ei oltaisi tänään tässä kuvassa. Kuulumisiin taas vuoden 2024 puolella!

Toivon Sinulle siunattua ja rauhallista Joulujuhlaa!

 


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: