Japani seuraa Saksaan

 

Suomi, Japani, Saksa. Lähetyskentältä palanneella Mirjam Harjulla on kolme maata täynnä rakkaita ihmisiä, elettyä elämää ja tulevaisuuden haaveita. 

 Lähetystyöntekijä Mirjam Harju palasi kesän alussa Japanista, jossa hän on viettänyt suuren osan aikuiselämästään. Tokion-koti on ollut lapsuudenkodin jälkeen hänen pitkäaikaisin yhtäjaksoinen asuinsijansa. 

 – Kun olin viimeistä sunnuntaita oman seurakunnan jumalanpalveluksessa, tuli itku, hän kertoo.

– Siinä kohtaa iski tajuntaan, että tällä kertaa en enää palaa tänne kotimaankauden jälkeen, vaan muutan lopullisesti pois, ja se tuntui tosi haikealta.

Ganbarointi vai armo? 

Lähetyskurssilla lähetystyöstä ei maalattu liian ruusuista kuvaa. ”Minne tahansa menee, aina on vaikeaa”, oli usein toisteltu lause. 

Japania pidetään yleisesti yhtenä maailman vaikeimmista lähetyskentistä. Mikään stadion-saarnaajien luvattu maa se ei ainakaan ole. Suuria herätyksiä ei ole koettu koskaan eikä lähetystyöntekijä välttämättä näe työnsä hedelmiä tässä ajassa.  

Ganbaru on japania ja tarkoittaa sisulla puurtamista. Myös Japanin-lähettien kesken puhutaan ”ganbaroimisesta”, ja sillä tarkoitetaan japanilaista luonteenlaatua ja elämänasennetta, joka on ehkä yksi suurimmista evankeliumin esteistä. Yksin täytyy puurtaa ja suorittaa, vaikka pelastus olisi tarjolla lahjana. 

Mirjam ajattelee, että hänen kärsivälliselle luonteelleen Japani sopi hyvin, vaikka hänkin joutui kahdeksan vuoden aikana käymään monta kamppailua. Ennen muuta itsensä kanssa. 

Minulla on taipumus vähätellä ja ruoskia itseäni, kun tuntuu, että pitäisi pystyä enempään. Jumalan koulussa olen kuitenkin oppinut, että jos joku yksittäinen ihminen voi kauttani kuulla Jeesuksesta, sekin on iso asia.

Vanhusten kohtaaminen vanhainkodeissa. Ei-kristityille evankeliumin kertominen englannin kielen piireissä. Vasta kristityksi tulleen kanssa rukoileminen ja elämän jakaminen.  

 Mirjamilla oli Japanissa monta merkityksellistä kohtaamista ja matkaa, joita hän sai taittaa eri ihmisten kanssa. Osa matkoista jatkuu edelleen etäyhteyksin. 

Seuraava asema: Saksa 

Mirjam avioituu vuodenvaihteessa saksalaisen Davidin kanssa, ja pariskunta asettuu asumaan aviomiehen kotimaahan.  

Yritän ajatella niin, että Saksaan muutto on vasta ensi vuonna. Se kuulostaa kaukaiselta. Tuntuu, että ensin täytyy kyetä käsittelemään muutto Japanista Suomeen ennen kuin pystyn valmistautumaan seuraavaan tosi suureen elämänmuutokseen.  

Saksassa on paljon japanilaisia maahanmuuttajia. Mirjam on jo alkanut rukoilla, että hänen kielitaitonsa ja kulttuurintuntemuksensa toimisi jollain tavalla evankeliumin parhaaksi uudessa elämäntilanteessa. 

Japanilaiset ovat se kansa, joka minulla on sydämelläni. Menen sillä ajatuksella, että voisin tutustua Saksassa asuviin japanilaisiin ja että yhteys säilyisi edelleen myös Japanissa asuviin läheisiksi tulleisiin ihmisiin.

Onneksi Skype toimii – jatkossa kolmen maan välillä. 

Lue koko juttu Sanansaattajan numerosta 16/22.

 


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: