-
Connector.
sanansaattaja • Viikon nosto
Kuule, minä näen nyt näkyjä
10.08.2022
Diagnoosi Parkinsonin taudista sinetöi Pasi Palmun lähetyskutsun. Se oli valoisa päivä, mutta sitä ennen oli pimeää.
Kuutisen vuotta sitten pastori Pasi Palmu pani metsätöissä merkille, että oikea saapas tarttui risukkoon enemmän kuin tavallisesti. Käynti alkoi muuttua ontuvaksi. Apua ei vaivaan löytynyt, kunnes viime syksynä neurologi osasi tarttua oikeisiin asioihin.
– Ehkä sairaus oli edennyt tarpeeksi pitkälle.
Pasilla ei ole Parkinsonin taudin tyypillisintä oiretta eli lepovapinaa. Siksi diagnosoimisessa kesti kauan.
– Lopulta sain lääkkeet. Kyse on siitä, että aivoissa ei välity dopamiini. Minulla sen välittyminen on ehkä 80-prosenttisesti estynyt. Lääkityksellä hormonia välittyy sitten enemmän ja liikkeet ovat sulavammat.
– Kyllä sairaus pakottaa ymmärtämään, että edessä olevien vuosien määrä ei ole loputon.
Lääkäri on arvioinut, että Pasilla voisi olla suhteellisen terveitä vuosia jäljellä 10–15. Ennustaminen on kuitenkin vaikeaa.
– Jossain vaiheessa lääkkeet eivät enää tehoa.
Mykkä kuin isä Sakarias
Usein vakava sairaus on ihmiselle välitilinpäätöksen paikka. Pasille sellaisen tarve tuli kuitenkin jo vuonna 2017, jolloin hän oli opettamassa Raamattua Siikasafari-tapahtumassa Ohtakarin leirikeskuksessa.
Ensin mielestä hävisivät nimet, ja pikkuhiljaa muutkin sanat. Sitten Pasi ei enää pystynyt puhumaan.
– Olin mykkä niin kuin isä Sakarias.
– Sairaalassa ei löydetty mitään, mutta migreenidiagnoosi tehtiin, Pasi kertoo.
Sinä kesänä hän asui kotona sattuneen vesivahingon takia muutenkin Ohtakarissa. Avomeren rannalla oli aikaa mietiskellä.
– Se oli myös vuosi, jolloin sukupuolineutraali avioliittolaki tuli voimaan. Ehkä siinä kasautui stressiä. Loppukesästä olin hyvin epätietoinen, mitä tästä tulee. Vieläkö elämä jatkuu.
– Yöt olivat pahimpia. Aamuöisin valvoin, ja olin hyvin heikko. Jotenkin migreeni vaikutti niin, etten jaksanut muutamaa sataa metriä kävellä. Oli aikaa synkistellä ja mietiskellä, Pasi muistaa.
Näiden vaiheiden jälkeen hän koki, että ”se oli valoisa päivä, kun Parkinsonin tauti diagnosoitiin”.
– Nuorruin niistä vuoden 2017 tapahtumista ainakin 10 vuotta.
Saksa kiinnostaa
Diagnoosin saatuaan Pasi oli varma, että hän on valmis lähetyskentälle. Lähetyskurssi oli käyty 2020–2021, mutta migreeniin liittyneiden outojen oireiden vuoksi Pasi oli päättänyt odottaa tilanteeseensa selvyyttä. Parkinson-diagnoosin myötä sitä tuli. Tiedettiin, mikä miestä vaivaa. Tiedettiin, että todennäköisesti työkuntoa riittää.
Työkenttä on Saksassa. Sinne Pasi on tehnyt vuosien varrella lukuisia Luther-matkoja ja muita reissuja.
– Onhan se Euroopan tai peräti maailmanhistorian polttopiste, hän perustelee.
Saksassa odottaa työ entisten muslimien parissa. Tarkka ajankohta on hieman auki, mutta vuodenvaihteessa Pasi siirtyy Sleyn lähetysosaston palvelukseen.
Kiinnostus maahanmuuttajatyöhön juontuu lapsuudesta asti.
– Kun kävin koulua 1980-luvulla, Iran ja Irak sotivat keskenään. Se oli kestouutisaihe. Iranilaiset olivat silloin pahiksia. Opettajani puhui heistä fanaattisina. Vaikutti siltä, että islamilainen vallankumous halutaan levittää kaikkialle. Ajattelin, että noille ei kyllä kukaan pääse kertomaan mitään Jeesuksesta. He olivat tavoittamattomia.
– Kävikin niin, että juuri Iranista heitä alettiin tavoittaa, Saksassa. Minäkin olen osallistunut Berliinissä messuun, jossa kirkko oli täynnä entisiä muslimeita.
– Näen näkyjä, kuules nyt.
Lue koko juttu Sanansaattajan numerosta 16/22.
Jaa tämä artikkeli
Lisää artikkeleita:
- Syksy on talouden suunnittelun aikaa
- Matti Rusama Seinäjoelle ja uusi yhteistyösopimus Ugandaan
- Työ jatkuu Ugandassa ja Virossa sekä muita kuulumisia hallituksen kokouksesta
- Joulukeräys 2023: Aurinko nousee Japanissa
- Kotimatkalla juhlavuoden kunniaksi
- Joulukeräys 2022: anna joululahja – sytytä valo pimeään
- Suuri lahjoitus Keski-Pohjanmaalla: alueelle palkataan nuorisotyöntekijä
- Taisto Sokka vihittiin pastoriksi Ugandassa
- Tervetuloa uudet työntekijät ja uusi messuyhteisö
- Anna ja Taisto Sokka lähetettiin työhön Ugandaan
- Kitara auttoi muusikkoa peittämään ujouden
- KEO saa hallintojohtajan
- Verkkoraamattukoulu jatkuu
- Riippuuko kirkon tulevaisuus prosenteista?
- Teologit ja seurakuntalaiset, opiskelkaa Raamatun alkukieliä!
- Joko kelpaisin itselleni?
- Turun yössä on rukoiltu monta rukousta
- Nuorten ikäluokkaa ei ole menetetty
- Siunattua pääsiäistä!
- Koronarajoitusten vaikutukset toimintaan pääkaupunkiseudulla
- Park 7 -yhtyeen yhdysvaltalaissingle julki!
- Ilon avain on tyytyväisyys
- Myanmarissa rauhaa etsimässä
- Soli Deo Gloria
- Olemmeko uskontomarkkinoilla?
- Teologia opettaa ja haastaa
- Maskinaamat koolla
- Seurakuntaelämää keskellä Siperiaa
- Tasankojen ja vuorien maa
- Rippikoulut alkoivat poikkeusoloissa
- Jumalan johdatusta
aivoinfarktista selviämisessä - Vuosikokous Tampereen evankeliumijuhlilla syyskuussa
- Hallitus kokoontui: Kiitokset poikkeusolojen keskelle
- Kevätkeräyksellä rakennetaan yhdessä uutta Karkkuun
- Yhdistyksen syyskokous pidettiin Helsingissä
- Severin sävelet
- Tuhlaajapojan paluu
- ”Adrenaliinia riitti”
- Elämän värit
- Kellosepän aarre
- Matkakumppanina C.S. Lewis
- Mitä tehdä kirkosta eronneille?
- Nealapea pihta, pyhäkouluja ja kesäleirejä
- Rakentaja
- Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi”