Lasten lähettikirje perhe Olenius

 

Olipas mukava joulu!

Meillä Tartussa satoi lunta ja oli kiva touhuta ulkona. Kävi meillä joulupukkikin, joka toi minulle ison nukketalon. Tosin Sointu meinasi valloittaa alakerran 😀

Syksyllä meidän perheestä oli usein joku vähän kipeä, mutta ei onneksi tosi paljon. Põlvan pyhäkoulu on ollut kiva juttu. Pyhäkoulua pidetään kirkon ja kirkkokahvien jälkeen. Kirkossa on harvoin muita lapsia, mutta sitten lapset tulevat kirkkokahveille syömään ja pyhäkouluun. Siellä on äidin lisäksi kaksi pyhäkouluopettajaa ja eri ikäisiä lapsia. Ollaan askarreltu kivoja juttuja, juteltu Jeesuksen vertauksista ja joululahjaksi saatiin Lasten Raamatut ja suklaata.

Syksyn aikana kävin päiväkodissa ahkerasti ja sain monta kaveria. Luisen perheen kanssa ollaan myös kyläilty, on kiva kun Luisen pikkusisko on saman ikäinen kuin Sointu. Päiväkodissa harjoiteltiin joulujuhlaa varten esityksiä ja jouluevankeliumi-näytelmä. Minä sain olla majatalon isäntä. Päiväkodissakin kävi joulupukki, jolle kaikkien lasten ja aikuisten tuli esittää jotakin. Meidän isojen ryhmä lauloi ja sitten saimme ison säkillisen lahjoja. Paketista löytyi päiväkodin paita ja Lasten Raamattu. Virolaisissa kodeissa puhutaan jouluna vain tontuista ja joulupukeista, mutta meillä on kristillinen päiväkoti. Joku sai paketista ensimmäisen Lasten Raamattunsa, minulla niitä on ainakin sata.

Yhtenä päivänä käytiin äidin kanssa kahdestaan Tartun Raekojan (Raatihuone) torilla, kun siellä on joulukylän ja valojen lisäksi tehty tekojää. Käytiin luistelemassa ja minä pysyin melkein koko ajan pystyssä, kun siellä oli sellaisia luistelutukia. Se oli hauskaa, kun sen jälkeen haettiin vielä kahvilasta leivokset, jotka syötiin kotona kaakaon kera.
Joulun jälkeen me lähdettiin Suomeen lomalle. Ensin piti olla monta päivää siinä karanteenissa, niin että ei nähty ketään muita. Mutta sitten mentiin Varkauteen mummolaan, missä oli tosi kivaa. Katsottiin raketteja, syötiin nakkeja, kävin hiihtämässä ja pulkkamäessä. Isillä on lomaa, niin se leikkii meidän kanssa. Sitten mentiin toiseen mummolaan Klaukkalaan, missä nähtiin tätejä, enoja ja serkkuja. Mutta olipa kiva palata taas kotiin Tarttuun! Minnillä oli ainakin jo ikävä minua.

Terveisin Sofia


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: