Tämän kirjan päähakemisto | Raamattuluentojen hakemisto | SLEY:n Kotisivuille | Raamattukurssin kotisivut | Tulostettava versio

Emil Teodor Gestrin - kuukauden evankelinen opettaja

Annika Kuusisto



Mitäpä vastaisit, jos sinulle esitettäisiin kysymys: “Oletkos pyhä?“. Muun muassa tällä tavoin saattoi pastori Emil Teodor Gestrin koetella seurakuntalaistensa uskoa. Tällä kerralla tutustumme tähän omaperäiseen ja merkittävään evankeliseen opettajaan, jonka ympärille syntyi viime vuosisadalla voimakasta hengellistä liikehdintää Satakunnan alueella.



Pyhä-liikkeen perustaja

Porilaissyntyinen Emil Teodor Gestrin eli vuosina 1831-1895. Hän omaksui evankelisen uskonnäkemyksen viimeistään opiskeluaikanaan. Toimittuaan aluksi pappina Inkoossa ja Pirkkalassa Gestrin siirtyi Ulvilan kappeleitten apukappalaiseksi sekä lisäksi kansakoulunopettajaksi. Alueeseen kuului Ahlainen, Noormarkku ja Pomarkku. Kun Gestrin kierteli pitäjästä toiseen saarnaamassa ja pitämässä seuroja, ihmisiä alkoi tulla herätykseen. Hänen ympärilleen alkoi syntyä pyhä-liikkeeksi kutsuttu hengellinen ilmiö.

Evankelisten ja rukoilevaisten välit olivat Pohjois-Satakunnan alueella jännittyneet. Gestrin pyrki pitämään rakentavaa yhteyttä rukoilevaisiin, mutta ei kuitenkaan onnistunut estämään säröjä evankelisten ja rukoilevaisten välillä. “Gestriniläisiä“ ruvettiin nimittämään huhujen perusteella uuden opin levittäjiksi sekä rukouksen ja hyvien töiden kieltäjiksi. Gestrin ystävineen taas kutsui rukoilevaisia “tekopyhiksi“ ja piti heidän oppiaan “tekojen oppina“. Monet rukoilevaiset olivat nimittäin tehneet rukouksesta niin tärkeän, että siitä oli vaarana tulla jopa pelastuksen perusta.

Pyhä-liikkeen vaikutus alkoi 1860-luvun puolivälissä ulottua syntysijojaan laajemmalle alueelle. Voimakkaimmin vaikutukset näkyivät Laviassa, jonne Gestrin siirtyi kappalaiseksi 1869. Lavian pyhät saivat kokea paljon vastustusta. Liikettä syytettiin tavallisten kansalaisten elämän häiritsemisestä ja sen sanottiin olevan jopa vaarallinen yhteiskunnalle. Syyttely kuitenkin laantui Gestrinin tultua Lavian kirkkoherraksi ja ihmisten huomattua “pyhienkin“ olevan kunnollisia ja ahkeria kansalaisia.



Oletkos pyhä?

Pyhä-liikkeeseen kuuluville oli tyypillistä esittää kysymys:“Oletkos pyhä?“. Näin haluttiin koetella ihmisen uskoa. Erityisesti Gestrin halusi korostaa, että kristitty ihminen on täydellisesti pyhä ja hänen pitää myös tunnustaa se, eikä enää surkutella syntisyyttään, vaikka synti vielä asuukin hänessä. Kristityn pyhyys ei ole hänen itsensä aikaan saamaa, vaan hän oli pyhä vain ja ainoastaan Kristuksen tähden.

Pyhyys-opetukseen loukkannuttiin ja sitä alettiin vastustaa, koska pidettiin hengellisenä ylpeytenä kertoa olevansa pyhä. Oli paljon nöyrempää sanoa olevansa syntinen. Asian ympärillä käytiin paljon keskusteluja ja kynäsotaa. Gestrinin 1866 julkaisema kirja Oletkos pyhä kuitenkin puhdisti ilmaa.

Gestrinin mukaan kristitty ei saanut hylätä kymmentä käskyä, vaikka hän saikin iloita Kristuksen antamasta lahja-pyhyydestä.



Avoin ja herkkä

Gestrinille oli tyypillistä, että hänen mielialansa vaihtelivat. Välillä hän eli kiihkeän innostuksen kausia ja välillä syviä alakuloisuuden aikoja. Vanhemmiten synkät kaudet katosivat ja tilalle jäi seesteinen iloisuus, joka tuli esiin erityisesti leikkimielisyytenä. Gestrinin avoimuutta ja herkkyyttä kuvastaa se, että hän itki usein seurakuntalaistensa edessä.

Seurakuntalaiset rakastivat paimentaan, mistä kertoo jo se, että pappilassa ramppasi jatkuvasti väkeä. Milloin käytiin kysymässä neuvoa ja milloin saarnamiehet poikkesivat keskustelemaan uskonopillisista kysymyksistä, aina uskon asiat olivat kuitenkin esillä. Gestrin oli syvällinen Raamatun ja Lutherin tuntija, samalla hän oli myös kiivas oikean opin puolesta taistelija. Hänen poleeminen tyylinsä herätti vastustusta, mutta myös pysäytti ihmisiä.

Gestrinin luonnetta hioivat myös raskaat koettelemukset perhe-elämän alueella: morsiamen kuolema nuoruudessa, esikoispojan ja vaimon kuolema ennen Lavian kautta sekä pienen Emil-pojan kuolema v. 1882. Lapsista kasvoi aikuiseksi vain Johanna-tytär. Gestrin solmi toisen avioliiton Andriette Sofia Mellbergin kanssa. Pappilan rakkaan ruustinnan kuoltua uudenvuodenaattona 1924 “Gestrinin aika“ siirtyi historiaan.


Gestrinin perintö

E. T. Gestrin antoi meille omalla värikkäällä tavallaan rohkaisevan esimerkin. Meidän ei tarvitse jäädä surkuttelemaan kurjuuttamme ja voimattomuuttamme syntiä vastaan, vaan saamme uskoa Kristuksen tähden kaikki vikamme ja puutteemme anteeksi. Jumalan kymmentä käskyä emme kuitenkaan saa hylätä, vaan ne olkoon elämämme oppaina, koska synti vielä asuu meissä.

Siis: jos sinulle esitetään kysymys “oletkos pyhä“, voit rohkeasti vastata myöntävästi, sillä Kristuksen tähden olet täysin pyhä. Saat iloita kasteestasi, jossa Jeesuksen pyhyys ja valmis vanhurskaus on lahjoitettu juuri sinulle.