Tämän kirjan päähakemisto | Raamattuluentojen hakemisto | SLEY:n Kotisivuille | Raamattukurssin kotisivut | Tulostettava versio

APOSTOLIT VALITAAN


MARKUKSEN EVANKELIUMI
3. LUKU



Jeesus ja sapatti (1-6, jatkoa edellisestä)

Jeesus parantaa sapattina, mikä on vastoin juutalaisten sapattilakia; rangaistus saattoi olla hyvin ankara (2 Moos 31:14). Markus käyttää ilmausta "vihassa". Kaikkialla UT:ssa tämä sana alkukielessä on kuvaamassa nimenomaan Jumalan vihaa. Jumalan viha ihmisten kovuuden tähden.

Fariseukset (kts. 2. luento) ja herodilaiset neuvottelivat toimista tuota miestä vastaan. Herodilaiset olivat Herodeksen kuningassuvun kannattajia = hyväksyivät roomalaisten ylivallan eivätkä pitäneet kovin tarkasti kiinni Mooseksen laista ja perinnäissäännöistä. Vrt. fariseukset. Yhteinen "vihollinen" yhdisti nämä kaksi täysin vastakkaista ryhmittymää. Molempien valta ja mahti oli uhattuna.

Paatumus vilahtaa myöskin sanana esiin; se on UT:ssa epäuskoa, Kristuksen kieltämistä.



Jeesuksen tykö tultiin (7-12)

Sana oli levinnyt. Ihmeellinen Parantaja oli liikkeellä. Oli päästävä näkemään ihmeitä, oli päästävä saamaan apua -ja kuulemaankin. Jeesuksella oli ahdasta. Vene oli varalla, jotta puhuminenkin onnistuisi ja jottei tungettaisi järveen häntä, jota varten kuitenkin oli paikalle tultu.

Riivaajat, pahat henget tunsivat Jeesuksen Jumalan, Kaikkivaltiaan Pojaksi ja myöskin tiesivät Hänen voimansa. Jeesus kielsi näitä paljastamasta Hänen todellista olemustaan kansalle. Miksi? On puhuttu salaisuuden mysteeristä, jännityksestä, joka avautuu ja laukeaa vasta pitkänperjantain ja pääsiäisen tapahtumissa ja sinetöityy Helluntaina. Voimme myöskin nähdä sen vaaran, että kansa olisi ollut ottamassa Jeesuksen vastaan nimenomaan maallisena Messiaana, Rooman vallasta vapauttajana. Sitähän Jeesus ei ollut. Hän oli ja on enemmän. Kun hän tekee vapaaksi, niin kukaan tai mikään ei voi orjuuttaa. Hänellä on kaikkivalta, ei muilla.



Jeesus valitsee apostolit (13-19)

Jeesus nousee vuorelle. Vuori on ilmoituksen ja tärkeiden asioiden paikka. Tuonne ylhäälle erämaahan tulee vain tietty joukko. Ja vain tietyt valitaan. Kaksitoista miestä, siitä ja suuresta joukosta, joka oli Jeesukselle rakas ja jossa oli monia ja moninaisia lahjoja omaavia miehiä ja naisia. Alkukielinen sana asetti ( ) tarkoittaa, että henkilö tehdään joksikin, esim. kuninkaaksi tai papiksi. Asianomainen erotetaan palvelustehtävään, virkaan. Tästä opetuslapsiluettelosta on vastaavaa myöskin Matteuksella (10:2-4) ja Luukkaalla (6:12-16). Ja tietenkin yksittäisiä mainintoja läpi UT:n ja etenkin evankeliumeissa. (Myös omat kirjeet/kirjat).



Jeesus valitsi ja asetti seuraavat kaksitoista:

1. Pietari: syntyisin Beetsaidasta, aikaisemmin Simon (Simeon). Keefas (aram. kefa-kallio) kreik petra-kallio, Andreaan veli, kalastaja Kapernaumista, nssa, alkuseurakunnan (juut.) johtohahmo, nopealuonteinen, kiivaskin, vaikea paikka kieltämisen hetkissä, kuollut Neron vainoissa 64 jKr Roomassa (perimät. mukaan) ristillä pää alaspäin "erilailla kuin Mestari", Pekka.

2. Jaakob: Sebedeuksen poika, Johanneksen veli, hepr. nimi tarkoittaa kintereillä kulkija, ukkosenjylinän pojat (Lk 9:54), kalastaja, suht. varakas, mainitaan J. vanhempana, taivasosuuden pyytelijä, k. n. 44 jKr miekalla mestattuna, oli I apost. veritod., Jaakko. (Kts. myös Johannes).

3. Johannes: Sebedeuksen poika, Jaakobin veli (kts. tätä), hebr. nimi Herra antaa armon, äiti Salome, Jeesuksen äidin sisar (tämä hyvin mahdollista), ylipapin tuttavapiiriin kuuluvaa perhettä, viimeisellä aterialla lähinnä Jeesusta, k. Efesossa keisari Trajanuksen aikana (98-117), Juhani.

4. Andreas: Pietarin veli, Johannes Kastajan opetuslapsi, kr. nimi miehuullinen, kotoisin siis Beetsaidasta, ruokkimisihmeiden kohdalla epäröivä, saarnasi Akaiassa, ristillä kuolema, malli X = Andreaan risti, Antti.

5. Filippus: syntyisin Beetsaidasta, "tule ja katso" Natanaelille, julistusta Fryygiassa, k. Hierapoliissa ristiinnauliten ja kivittäen.

6. Bartolomeus: nimi merk. Tolmain poika, on juuri tuo mainittu Natanael (näin uskallamme olettaa, ei tosin missään sanota sanasta sanaan), perimätiedon mukaan Intiaan saakka, marttyyrikuolema nylkeminen elävältä ja ristiinnaulitseminen, tunnukset: veitsi ja nahka. 7. Matteus: Mt ev = Leevi, publikaani, Etiopiassa, Intiassa, tunnuksena mainitaan joissakin yhteyksissä rahakukkaro - kuten Juudas Iskariotillakin, evankelistana tunnuksena ihmishahmo ja siivet, ei tiedetä kärs. marttyyrikuolemaa, Matti.

8. Tuomas: etunimenä ehkä Juudas, Didymukseksi mainittu, se "epäilijä", Intiassa asti perimätiedon mukaan. Tuomo.

9. Jaakob: Alfeuksen poika, äiti Maria, (mainitaan ristin juurella), veli Jooses, nimellä Jaakob nuorempi.

10. Taddeus: Luukkaalla: Juudas, Jaakobin poika, Markus: Lebbeus = lempinimi (kuten muillakin) "Sydämeni lapsi", mm. Persiaan asti, marttyyrikuolema.

11. Simon Kananeus: Kananeus = Selotes, Kiivailija, itsenäisyyden puolesta asein.

12. Juudas Iskariot: Keriotin mies, Keriotin kylästä, myöskin lienee ollut itsenäisyyden puolesta kiivaillut, anarkistiseen ryhmittymään kuulunut, kuoleman muistanemme.



Riivattu - vai mikä? (20-30)

Jeesus oli kansan suosiossa, kuuluisa. Jo Jeesuksen omaiset puuttuivat asiaan. Kaikki näyttää ryöstäytyvän käsistä. Jeesuksen rehellisyyttä ei epäillä - hänet tunnetaan. Mutta heidän mielestään Jeesus on kiihottunut liikaa. Hänet on saatava syrjään, "lepäämään", "hoitoon", rauhoittumaan.

Jeesuksen tekoja tarkastellaan ja vedetään johtopäätöksiä kuullusta ja nähdystä. Jeesus toimii riivaajan voimin, sanotaan. Jeesus vastaa heti ja suoraan: Eihän saatana voi tapella itseänsä vastaan. Jokainen voinee sen ymmärtää. Katsokaa mitä tapahtuu ja uskokaa.

Jeesus puhuu varoituksen sanaa. Synti Pyhää Henkeä vastaan on askarruttanut aina silloin tällöin Raamattu- tai keskustelupiiriin kokoontunutta Jeesuksen ystäväjoukkoa. Olenko minä tehnyt syntiä Pyhää Henkeä vastaan? Mitä se on, jotta osaisin sen synnin varoa? Miten niin ei voi saada anteeksi? Piispa Bo Giertz selittää tätä kohtaa näin (Markuksen evankeliumi):

"Jeesus tarkoittaa sanoillaan, että jokainen, joka hiukankin tajuaa Jumalan työtä, on pakko nähdä ja ymmärtää tämä. Sitten hän lausuu varoituksen sanan. On olemassa syntiä, jota ei koskaan voi saada anteeksi. Se on synti Pyhää Henkeä vastaan. Ja juuri sen synnin kirjanoppineet ovat nyt vaarassa tehdä. Tämä synti on sitä, että seistään Jumalan itsensä edessä, kohdataan hänen pelastuksensa ja hyvät tekonsa, mutta syljetään niihin ja sanotaan: Tämä on saatanan työtä. Tällainen menettely voi merkitä Jumalan viimeisen tarjouksen torjumista. Mitään suurempaa ja parempaa annettavaa ei Jumalalla ole. Lähemmäksi Jumalaa ei voi tulla. Jos silloin sanotaan "ei", niin se on lopullinen "ei", "ei", joka ei perustu erehdykseen tai tietämättömyyteen tai kevytmielisyyteen, vaan sellaiseen vihamielisyyteen Jumalaa kohtaan, joka on saanut valtaansa sydämen sen sisintä myöten. Silloin ei enää voida puhua anteeksiantamuksesta. Sille ei ole enää sijaa, eikä sellainen ihminen enää myöskään kaipaa sitä. Hän ei voi enää tuntea levottomuutta syntinsä tähden. Ja kääntäen: se joka tuntee levottomuutta syntinsä vuoksi ei ole voinut tehdä syntiä Pyhää Henkeä vastaan."



Jeesuksen oikeat sukulaiset (31-35)

Jeesuksen omaiset ovat saapuneet Kapernaumiin yli 30 km:n matkan. Raamattu kertoo meille Jeesuksen veljistä ja sisarista (Mt 13:55-56): "...Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas... Hänen sisarensakin asuvat kaikki täällä ...".

Jeesuksen äiti ja veljet olivat alkuseurakunnassa arvostettuja seurakunnan jäseniä. Nyt tekstimme kohta puhuu ja Jeesus itse osoittaa uutta sukulaisuussuhdetta hänessä. Jeesuksen kohdalla on kyse enemmästä kuin vain verisiteistä. "Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini" (jae 35).

"... edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen tähden. Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, kun hän antoi meille rakkaan Poikansa! Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. (Ef 1:5-8)