Media­kirjasto

1. Piet. 05

18.5.2010 ⟩ Olli Koskenniemi

Seurakunta ja sen kaitsijat 5: 1-5

Vanhimmiksi kutsuttiin mm. synagoganeuvoston jäseniä ja joitakin muita juutalaisia uskonnollisia hallintomiehiä. Juutalaiskristillisissä seurakunnissa noudatettiin samaa nimitystä. Myös Paavali ja Barnabas valitsivat ja asettivat virkaan vanhimmat Galatiassa perustamiinsa seurakuntiin. Kun seurakunnan toimintaa vakiinnutettiin, vanhimpien virkaan asetettiin niitä, jotka ensimmäisten joukossa olivat kääntyneet kristityiksi, jotka siis olivat kristittyinä vanhempia. Vaikka Pietari on ensimmäinen apostoli, hän sanoo nyt olevansa vain "vanhin". Pietari ei jaa neuvoja ylhäältä vaan tulee samalle tasolle kuin neuvottavat.

Pietari on Jeesuksen kärsimysten todistaja. Sellaisia saattoivat sanan varsinaisessa merkityksessä olla vain ne, jotka itse omin silmin näkivät Jeesuksen kärsivän ja kuolevan ristillä. Toiseksi kärsimyksen todistajia ovat ne, jotka Vanhan testamentin avulla selventävät, mikä Jeesuksen kärsimysten tarkoitus oli. Kolmanneksi jokainen kristitty, joka kärsii Kristuksen tähden on osallinen Kristuksen kärsimyksistä ja siinä mielessä hänen todistajansa.

Tehtävä ei aina ollut helppo eikä kadehdittava. Silti sitä tuli uskollisesti hoitaa, ei pakosta vaan vapaaehtoisesti niin kuin muutakin Herralta saatua tehtävää. Itsekkyydelle ja oman edun tavoittelemiselle ei saisi olla sijaa. Siitä on hyvä muistuttaa. Jumala näkee taivaassa, vaikka ihmiset eivät aina kaikkea huomaisikaan.

Paimenen tehtävänä on olla esikuva sille laumalle, joka on hänen hoitoonsa uskottu. Nuoret saavat vielä odottaa oman aikansa koittamista. He tarvitsevat vielä ohjausta ja neuvoja, ennen kuin ovat kykeneviä ohjaamaan ja neuvomaan muita.

Nöyryys ja valppaus 5:6-11

Kaikkia yhteisesti kehotetaan nöyrtymään Jumalan edessä, jotta Jumala voisi sitten korottaa viimeisellä tuomiolla. Kauheaa olisi jos asiat kulkisivat päinvastoin. "Jumala on ylpeitä vastaan…".

Murheet saa heittää Jumalan kannettavaksi. Jumala tietää ja auttaa varmasti kun hänen aikansa koittaa. Toki joudumme itsekin olemaan työssä ja toimessa, jotta murheen aiheet poistuisivat, mutta perusturvallisuus on Jumalan huolenpidon varassa koko ajan.

Paimenen kannalta tilanne on käymässä uhkaavaksi: peto lähestyy. Sen vuoksi on oltava valppaana ja valvottava. Lauman jäsenen, lampaan kannalta on hyvä muistaa ja tiedostaa, että leijonan saaliiksi tulee sellainen, joka lähtee laumasta omille teilleen ja tai on liian rohkeasti lauman reunoilla. Meidän on turvauduttava paimeneemme ja paettava hänen turviinsa.

Kärsimykseen Kristuksen tähden ei todellakaan liity mitään poikkeuksellista. Se on kaikkien kristittyjen osa. Mutta kärsimystä on vain rajallinen aika. Sen jälkeen Jumala uudistaa meidät, joiden voimat ovat olleet kovilla kärsimyksen aikana. Toki Jumalamme on kärsimysten aikanakin meidän rinnallamme!