Media­kirjasto

Jakeet 1-3

Toisen korinttilaiskirjeen kolmannen luvun alussa Paavali vertaa toisiinsa omaa ja vastustajiensa toimintaa. Emme tiedä mistä nuo vastustajat olivat tulleet, mutta jotain heidän toiminnastaan voimme Paavalin kirjeistä päätellä.

Käsiteltävänä olevan kohdan perusteella voi päätellä, että Paavalin vastustajat liikkuivat jokin suosituskirje mukanaan ja julistivat nyt Korintissa siinä toivossa, että he voisivat korinttilaisiltakin saada suosituskirjeen jatkaakseen se mukanaan seuraavalle paikkakunnalle.

Paavali itse ei tällaista kirjettä tarvitse. Hänellä on jo sellainen, sillä korinttilaiset itse ovat tällainen suosituskirje. Paavalihan oli perustanut Korintin seurakunnan ja siksi jo seurakunnan olemassaolo oli tuomassa mainetta hänelle.

Kun kyse on paperin sijasta ihmisistä, on kirjoitettu kirjekin toisenlainen. Kirje on kirjoitettu sydämeen ja on sieltä luettavissa. Musteen sijaan on tarvittu Jumalan Pyhän Hengen työtä.

Ihmissydämiin kirjoitetusta kirjoituksesta on mainintoja myös profeettojen kirjoituksissa. Jeremia ja Hesekiel ennustavat, että aikojen lopulla Jumala on antava ihmisille kivisydänten sijaan elävät sydämet ja kirjoittava (uuden) lakinsa heidän sydämiinsä, ei siis enää kivitauluihin kuten Mooseksen lain. (ks. Jer 31:33, Hes 11:19 ja 36:26)

Paavalin julistama evankeliumin saarna on toteuttanut korinttilaisissa tämän lupauksen. Heistä on tullut uuden liiton lapsia. Paavali ei todella tarvitse muuta suosituskirjettä!

Jakeet 4-7

Paavali on varma siitä, että hän on Jumalan asialla. Kristus on itse kutsunut hänet apostolinvirkaan ja antanut hänelle tehtävän julistaa evankeliumia. Mutta Kristus ei ole vain lähettänyt Paavalia matkaan, vaan myös antanut tehtävään tarvittavan voiman. Paavali palvelee uutta liittoa, joka perustuu Pyhän Hengen toimintaan. Juuri evankeliumin saarnassa Pyhän Hengen työ tulee selvästi näkyviin niissä, jotka löytävät siitä uuden, armoon ja anteeksiantamukseen perustuvan yhteyden Jumalaan. Uusi liitto ei perustu "kirjaimeen", kirjoitettuun lain sanaan (Mooseksen lakiin) ja Jumalan lain noudattamiseen vaan evankeliumiin, jossa Pyhä Henki tuo elämän kaikkien kuulevien ulottuville.

Uusi ja vanha liitto eroavat toisistaan siinä, että vanha on kirjoitettua, uusi ei. Paavalin kirjoittaessa Korinttilaiskirjeitään ei todella ollut kirjoitettua uuden liiton kirjaa. Mutta vaikka meillä onkin Uusi testamenttimme, on vanhan ja uuden liiton eroavuus edelleen sama kuin Paavalin kuvaama: Uusi testamentti ei pane kannettavaksemme lain noudattamisen taakkaa pelastuksen ehtona. Tässä on uuden liiton ja vanhan liiton ero: vanha, lakiin perustuva liitto vei kohti kuolemaa, koska kaikki rikkoivat lain ja samalla liiton. Uusi liitto perustuu Jumalan Pyhän Hengen työhön sekä Jumalan armoon ja anteeksiantamukseen. Siksi uuden liiton lapset ovat kulkemassa kohti iankaikkista elämää.

Jakeet 7-11

Jos vanha, lakiin perustuva liitto aikaansaa kuoleman, on sen palveluvirka kuolemanvirka. Koska lakiin perustuvaan liittoon ei kuulu anteeksiantamusta, oli Mooseksen virka (joka edelleen jatkui ja jatkuu synagogien jumalanpalveluksissa kun Kristuksesta on sanouduttu irti) myös tuomionjulistamisen virka.

Lain antamisen yhteydessä tarttui osa Jumalan kirkkaudesta Mooseksen kasvoihin. Israelilaiset eivät voineet sen vuoksi katsoa häntä. Juutalaisten opettajien mukaan tämä johtui heidän syntisyydestään ja juuri tehdystä kultaisesta vasikasta. He tunsivat arvottomuutensa ja kelvottomuutensa. Mutta tämä kirkkaus katosi nopeasti Mooseksen kasvoilta.

Uudessa liitossa kaikki on toisin. Evankeliumin kirkkaus on pysyvää, koska sen säteily ei ole riippuvainen ihmisen onnistumisista ja suorituksista. Koska uudessa liitossa on kyse paljon suuremmasta liitosta, on sen kirkkauskin voimakkaampaa kuin vanhan liiton kirkkaus. Uusi liitto tuo esiin pysyvästi ja voimakkaasti Jumalan kirkkauden ja voiman.

Jakeet 12-18

"Koska meillä on tällainen toivo" viittaa siihen varmuuteen, että uusi liitto välittää osuuden Jumalan kirkkauteen pysyvästi ja perustuu Pyhän Hengen työhön. Siksi ei tarvitse mitään salailla, vaan voi esiintyä avoimesti. Uusi liitto perustuu avoimuuteen toisin kuin vanha. Siksi Paavali voi esiintyä avoimesti toisin kuin Mooses, joka joutui peittämään kasvonsa.

Sillä, että Mooses verhosi Jumalan kirkkautta säteilevät kasvonsa, on Paavalin mukaan edelleen seurauksensa. Kun Mooseksen lakia luetaan synagogissa, on sama kirkkauden peitto vielä paikalla. Mutta tämä peite ei olekaan itse Mooseksen laissa, vaan kuulijoissa.

Muutos on kuitenkin tulossa. Paavali odottaa Israelin kansan kääntymistä ja hetkeä, jolloin juutalaiset oppivat tuntemaan Kristuksen. Tätä hetkeä me saamme edelleen odottaa. Meillä on selvä ennustus juutalaisten tulevasta kääntymisestä. Se ei toteutunut Paavalin aikana, toteutuuko se meidän aikanamme?

Me saamme katsella Kristuksen kirkkautta avoimesti. Evankeliumin saarna tuo sen eteemme. Kristukseen katsominen vaikuttaa: me muutumme. Mutta miten? Siten, että Kristuksen kirkkaus vaikuttaa elämäämme. Me uudistumme, kun Jumalan Henki, se Henki, jonka olemme kerran kasteessa saaneet lahjaksi, uudistaa meidät.