Media­kirjasto

2. Piet. 03 - Herran päivä

18.5.2010 ⟩ Lauri Thurén

Herran päivä tulee 3:1-13

Kirjoittaja sanoo luottavansa siihen, etteivät vastaanottajat lähde väärien opettajien mukaan, vaan ovat puhtaalla mielellä. Toinen jae näyttää meille minkälainen käsitys alkukristityillä oli Raamatusta. Profeettojen sana eli Vanha testamentti ja Herran käsky, sellaisena kuin apostolit olivat sen välittäneet, olivat yhtä tärkeitä. On hyvä muistaa ettei Jeesus itse kirjoittanut yhtään kirjaa. Kaiken mitä hänestä tiedämme olemme saaneet apostolien välityksellä. Siksi emme voi koskaan asettaa vastakkain Jeesuksen ja apostolien opetusta.

Keskeinen ongelma seurakunnissa oli se, että Jeesuksen paluu tuntui viivästyvän. Väärät opettajat väittivät ettei maailmanloppua kannata odottaa, olivathan jo apostolitkin kuolleet. Siksi he saattoivat elää niin vapaasti, Jumalan neuvoista piittaamatta. Mutta, sanoo kirjoittaja, heiltä jää huomaamatta että Jumala on ennenkin, Nooan aikana, hukuttanut maailman. Kun vanhan maailman tuhosi sen eräs peruselementti, vesi (tätä tarkoittaa "vedestä ja veden kautta" (-38 käännös; -92 käännös: "vedestä ja vedellä") jakeessa 5), nykyinen maailma tuhotaan tulella. Maailma pysyy pystyssä Jumalan sanan varassa ja hajoaa kun hän niin tahtoo.

Jakeissa 8-10 kirjoittaja esittelee meille jumalallista matematiikkaa. Aina on ollut niitä jotka laskevat maailmanlopun päivämäärää ja pettyvät kun loppu ei tulekaan laskettuna ajankohtana. Me ihmiset olemme hätäisiä, mutta Jumalalla on aikaa. Miksi loppu ei ole vielä tullut, miksi Jumala tuntuu olevan hiljaa? Näitä kysyttiin jo alkukirkon aikana. Vastauksena on Jumalan rakkaus. Hän antaa lähetystyölle vielä jatkoaikaa: vielä on tilaisuus oppia tuntemaan Vapahtaja. On lyhytnäköistä päätellä, ettei loppua tulekaan, koska se ei ole vielä tullut. Kirjoittaja viittaa Jeesuksen opetukseen: Herran päivä tulee kuin varas, silloin kun kukaan ei osaa odottaa (Matt 24:43; 1 Tess 5:2). Viimeisenä päivänä taivaat ja maa katoavat - jakeet 10 ja 12 eivät siis viittaa maapallon tuhoutumiseen ydinsodan tuloksena, niin kuin jotkut ajattelevat, vaan koko universumin sulamiseen ja tuhoon. Näitten pelottavien maailmanlopun näkyjen keskellä kristityt saavat olla turvallisella mielellä. Jumalan turvissa kestämme silloinkin kun tämän maailman alkuaineet sulavat kuumuudesta. Saamme odottaa Jumalan uutta luomistyötä, uutta maailmaa jossa ei ole mitään pahaa.

Olkaa valmiina 3:14-18

Kirjoittaja kehottaa meitä odottamaan lopun tuloa - hän ei sano jos, vaan kun odotatte Herran päivää (jae 14). Meidän tulee odottaessamme pyrkiä elämään Jumalan mielen mukaan. Väärät opettajat unohtivat lopun ajat huonoin seurauksin. Me emme saa ajatella näin, meidän tulee ymmärtää että lopun viipyminen on Jumalan pitkämielisyyttä. Se on osoitus rakkaudesta, jolla hän tahtoo pelastaa kaikki ihmiset (jae 15a). Tässä kirjoittaja haluaa liittyä täysin Paavalin opetukseen, joka tunnettiin jo kaikkialla kirkossa. Hän haluaa varmistaa ettei tätä kirjettä ymmärrettäisi Paavalin kirjeiden vastakohdaksi. Toinen Pietarin kirje ei opeta pelastusta omien tekojen varassa, vaan yksin armosta kuten Paavalikin. Mutta kuten Jaakobin kirje, se korostaa että usko ei saa jäädä vain periaatteeksi. Ihminen joka uskoo teoriassa, mutta ei käytännössä välitä Jumalan tahdosta, on vaaraksi sekä itselleen että muille. Jae 16 on lohduttanut monia Raamatun lukijoita. Paavalin kirjeitä on toistenkin ollut vaikea ymmärtää! Kirjoittaja kuitenkin tarkoittaa lähinnä yhtä asiaa: väärät opettajat selittelivät Paavalin ajatuksia niin että kristittyjen on lupa elää miten tahansa, koska Jumala kuitenkin antaa anteeksi. Näinhän Paavali ei sano. Mutta mitä tahansa Raamatun kirjaa voidaan vääristellä omien tarpeiden mukaan, jos niin halutaan. Kirje päättyy loppukehotukseen: Nyt osaatte tunnistaa väärien opettajien vaarat. Olkaa varuillanne, ettei kukaan saisi repäistä teitä juuriltanne. Kasvakaa Jeesuksen tuntemisessa.