Media­kirjasto

Vankilakundin ilot

Filippiläiskirjeen toinen luku

Paavali on vangittuna ja sanelee kirjettä uskonsa tähden vainotuille Filippin kaupungin kristityille. Epäkiitollisista ulkonaisista olosuhteista huolimatta kirjeestä pulppuaa Kristuksessa elämisen ilo ja huolettomuus.

Yksimielisyyttä ja filippiläishymniä 2:1-11

Ensimmäisen luvun lopussa Paavali kirjoitti siitä, miten kristittyjen tulee Kristuksessa pysyä yksimielisinä mahdollisista vainoista huolimatta. Toisen luvun alussa hän jatkaa siitä, miten yksimielisyys ei heijastu ainoastaan vainojen aikana ulospäin. Meidän kristittyjen tulee olla yksimielisiä ja nöyriä, myös suhteessamme toinen toisiimme, silloinkin kun meitä ei vainota. Malliksi Paavali esittää Kristuksen nöyryyden. Hän, jonka eteen kaikkien on kerran polvistuttava, tuli maan päälle kärsimään syntisten ihmisten puolesta. Kaikkivaltias nöyrtyi. Siksi meidänkin sietää olla nöyriä. Ei vain Jumalaa kohtaan, vaan kaikkia kohtaan, koska Kaikkivaltiaskin nöyryytti itsensä kaikkien puolesta. Sillä, mitä Paavali tässä sanoo Jeesuksesta ja hänen nöyryydestään, on sellainen kielellinen rakenne ja rytmi, että jakson on arveltu olevan ensimmäisten kristittyjen jumalanpalveluksessa toistama hymni.

Olet tähti 2:12-18

Uudessa testamentissa on neljä evankeliumia. Meitä kristittyjä on sanottu viidenneksi ja samalla luetuimmaksi evankeliumiksi. Uskosta osattomat ihmiset eivät juurikaan lue Raamattua, mutta monet heistä silti tuntevat ja tietävät uskovia ihmisiä. Kristittyjen kautta hekin tulevat evankeliumin ja Jumalan tahdon kanssa kosketuksiin. Paavali sanoo, että me olemme kuin tähtiä, jotka loistavat pimeässä maailmassa, kun pidämme esillä elämän sanaa. Jokainen kristitty on lähetystyöntekijä.

Jos Jumala suo 2:19-30

Paavalin oikeudenkäyntiprosessi oli menossa. Hän halusi lähettää uskollisen työtoverinsa Timoteuksen filippiläisten luokse, kunhan hänen tuomionsa selviäisi oikeudessa. Näin Timoteus voisi tullessaan kertoa miten Paavalille oli käynyt.

Epafroditoksen Paavali sen sijaan lähettää takaisin Filippiin jo nyt. Tämä oli tuonut Paavalille filippiläisten keräämän rahalahjan, jotta Paavalin oleminen vankeudessa helpottuisi. Alkuperäisenä tarkoituksena oli myös, että Epafroditos olisi jäänyt vähän pidemmäksi aikaa Paavalin luokse tätä auttamaan. Tämä kaunis suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Roomassa oleskellessaan Epafroditos oli sairastunut vakavasti ja koti-ikävä oli alkanut painaa. Näin Paavali katsoo parhaaksi lähettää hänet takaisin kotiin Filippiin. Paavali hälvensi filippiläisten mahdollista pettymystä kertomalla miten hyvin Epafroditos muuten oli suoriutunut tehtävästään.

Toisen luvun loppu kertoo, että me suunnittelemme, mutta suunnitelmien toteutus jää Jumalan varaan. On hyvä luottaa Jumalan johdatukseen ja olla valmis antamaan Jumalan tehdä muutoksia siihenkin, mitä itse kovin toivoo. Suunnittele varauksella "jos Jumala suo".