Media­kirjasto

Fil. 03 - Yksin Jeesus

18.5.2010

Paavali sanelee filippiläisille kirjettä Roomasta, jossa hän on vangittuna evankeliumin julistamisen tähden. Mielessään hän pyörittelee vainottuja filippiläisiä ja heidän aina ajankohtaista tilannettaan. Tartu kiinni Raamattuun ja tällä kertaa Filippiläiskirjeen kolmanteen lukuun...

Sama levy päällä 3:1-11

Paavali on tähänastisessa kirjeessään jo muutamaan otteeseen ehtinyt kehottaa filippiläisiä iloon. Edelleenkään hän ei pihtaile iloaan. Paavalin ajatukset siirtyvät hiljalleen Filippissä risteileviin harhaopettajiin. Heidän vuokseen oli tarpeen toistaa sellaisiakin asioita, jotka saattoivat tuntua itsestäänselvyyksiltä.

Filippissä kierteli juutalaiskristillisiä lainkiivailijoita eli "judaisteja". He opettivat, osittain aivan oikeinkin, että uskomalla Jeesukseen pääsee taivaaseen. Judaistien ongelma oli siinä, että uskon lisäksi he vaativat kristittyjä noudattamaan Mooseksen lain määräyksiä, joista meidät on jo Jeesuksen ristintyön perusteella vapautettu. He vaativat kristityiltä mm. ympärileikkausta. Judaistit siis sotkivat keitossaan kristinuskon ja juutalaisuuden. Tuosta keitosta Paavali ei halunnut maistaa lusikallistakaan. Hän alkaa luetella kaikkea sitä judaistin silmin katsottuna kadehdittavaa, mitä oli juutalaisessa menneisyydessään saavuttanut. Sen kaiken hän oli kristityksi kääntyessään heittänyt roskana tai karkeammin sanottuna sontana pois. Jeesuksen tunteminen on Paavalille paljon paljon arvokkaampaa. "Näin minulla ei enää ole mitään omaa, lain noudattamiseen perustuvaa vanhurskautta, vaan se vanhurskaus, jonka perustana on usko Kristukseen ja jonka Jumala antaa sille, joka uskoo" (3:9). Siinä on pelastuksemme ainoa perustus. Saamme pelastuksen yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jeesuksen veren tähden.

Päämääränä taivas 3:12-16

Olet varmaan kuullut yleispätevän sanonnan, että pitää olla päämäärätietoinen. Tämä pätee myös kristinuskossa. On ymmärrettävä, että kaikki mitä täällä kristinuskon nimissä tehdään tähtää tuonpuoleiseen, siis taivaaseen. Jos laitamme toivomme ensisijaisesti tämän maailman tai oman maanpäällisen elämämme pelastamiseen, tulemme saamaan pitkän nenän viimeisellä tuomiolla. Filippin harhaopettajat julistivat, että ihminen voi jo tässä ajassa tulla täydelliseksi. Paavali korjaa, että tulemme täydellisiksi vasta kun pääsemme taivaan kotiin.

Häpeä kunniana 3:17-21

Jotkut elävät Kristuksen ristin vihollisina. On mahdollista, että tämän mainitessaan Paavalin mielessä pyörivät edelleen Filippin harhaopettajat. "Vatsa on heidän jumalansa" saattaisi viitata judaistien tiukkoihin ruokasäädöksiin. "Häpeä heidän kunniansa" voisi tarkoittaa sitä, että kun judaistit yrittävät omilla teoillaan ansaita taivaspaikan, nuo omat teot osoittautuvatkin kerran viimeisellä tuomiolla kestämättömiksi. Sekin uskonnollinen yrittäminen, minkä he luulivat olevan kunniallista täällä maan päällä, oli puutteellista, koska se oli tehty ilman Kristusta. Toisaalta Paavalin mielessä saattaa näissä kolmannen luvun viimeisissä jakeissa olla ihan tavallista jumalatonta elämää elävä ihminen, joka Jumalan sijasta palvoo vatsaansa ja elintasoaan. Olet varmaan kaveripiirissä kuullut joidenkin kehuskelevan sillä miten paljon dokasivat viikonloppuna tai mitä saivat pummittua kaupasta ohi kassan. Tässä ajassa torvi yrittää saada kunnioitusta toiselta tällaisia luettelemalla. Viimeistään viimeisellä tuomiolla tuollainen kunnia osoittautuu häpeäksi.