Media­kirjasto

1. Tim. 05 - Ohjeita leskille ja vähän muillekin

26.1.2011 ⟩ Olli Koskenniemi

Ohjeita leskille ja vähän muillekin - luku 5

Miten ohjata eri ikäisiä seurakuntalaisia? 5:1-2

Ihmisiä tulee seurakunnan piirissä hoitaa niin, että heidän ikänsä ja elämäntilanteensa tulee ottaa huomioon. Seurakuntalaisten on toisaalta kunnioitettava nuortakin pappia, mutta tämä ei saa suhtautua vanhempiin seurakuntalaisiinsa ylimielisesti. Seurakunnan viranhaltijan tulee toimia keskellä seurakuntalaisiaan, ei heidän yläpuolellaan. Siksi ojennettaessa vanhempia miehiä sen tulee tapahtua kuin isän ja täysi-ikäisen pojan keskustelun, samanikäistä ojennettaessa keskustelun tulee olla veljellinen, vanhemman naisen kanssa keskustellessa tulee keskustella kuin oman äitinsä kanssa ja nuoremman kuin oman sisarensa.

Todelliset lesket 5:3-16

Antiikin aikana ei ollut verovaroin ylläpidettyä sosiaalihuoltoa tai muuta järjestelmää, joka olisi turvannut yksin jääneen lesken toimeentulon. Vanhassa testamentissa on säännöksiä, jotka velvoittivat israelilaiset huolehtimaan leskeksi jääneiden ja heidän lapsiensa toimeentulosta (5. Moos. 14:29; 16:11; 24:19-21), mutta israelilaistenkin parissa nämä säädökset lienevät tulleet melko huonosti noudatetuiksi. Sen sijaan alkukirkon aikana leskistä huolehdittiin niin, että mm. sitä varten perustettiin diakonian virkakin (Ap.t. 6:1-).

Koska mistään muualta ei ollut sosiaalista apua saatavana, saattoi seurakunnan järjestämä hoito houkutella myös niitä, jotka eivät muuten olleet seurakunnan kanssa juurikaan tekemissä. Sen vuoksi Timoteuksen tuli tarkata, että seurakunnan apuun turvautuvan tuli olla "todellinen leski" eli sellainen, joka ei voi saada omilta lapsiltaan tarvitsemaansa tukea ja sellainen, joka muuten täyttää ne edellytykset, joita seurakunnan huolenpitoa saavalta leskeltä tulee vaatia.

Oikea leski rukoilee hellittämättä yötä päivää, kuten naisprofeetta Hanna, joka leskeksi jäätyään oli Jerusalemin temppelissä jatkuvasti rukoilemassa (Luuk. 2:36-38). Tuo 84-vuotias vanhus oli ollut naimisissa vain seitsemän vuotta, jonka jälkeen hän oli elänyt pitkään leskenä ja naimattomana.

"Mutta se, joka ei huolehdi omaisistaan ja kaikkein lähimmistään, on kieltänyt uskonsa ja on uskotontakin pahempi." Varmuudella ei voida ratkaista tarkoittaako tämä kehotus lesken lapsia ja omaisia tai leskiä itseään.

Jos tarkoitetaan lesken lapsia, silloin kehotuksen tarkoituksena on estää sellaisten leskien ottamista leskien luetteloon, jotka voisivat saada huolenpitonsa omaisiltaan.  Jos tarkoitetaan leskiä, silloin tarkoituksena on muistuttaa, että myös heidän olisi mahdollisuuksien mukaan palveltava ensisijassa omaisiaan ja huolehtia heidän tarpeistaan ja vain, jos tätä mahdollisuutta ei ole, tulla seurakunnan leskien joukkoon otettuna palvelemaan seurakuntaa. Tämä jälkimmäinen selitys on kielellisesti perustellumpi.

Lesken ei tule hakeutua seurakunnan leskeksi vain siksi, että pääsisi siten vähemmällä, eli "nautinnonhalusta".

Lesken minimi-iäksi määritellään 60-vuotta ja hänen tulee olla ollut vain yhden miehen vaimo. Luultavastikaan ei tarkoitetta niitä, jotka olisivat olleet kaksi kertaa naimisissa ja jääneet leskiksi jo toisen kerran, vaan samaa asiaa kuin piispan kelvollisuusvaatimuksissa, eli sitä, että lesken tuli olla ollut uskollinen avioliitossaan.

Vaikka kohdassa ei suoraan puhuta leskien tehtävistä seurakunnissa, voidaan leskiltä edellytettävistä asioista päätellä, että heidän tehtävänään oli rukoilla toisten kristittyjen puolesta ja mahdollisuuksien mukaan auttaa vierailevien kristittyjen ja julistajien majoituksessa ja ylöspidossa. Lesken virkaan kuului myös lupaus omistautua Jumalan palvelemiseen muista siteistä vapaina (jae 12 puhuu ensimmäisestä uskollisuudenlupauksesta, kreikkalainen alkuteksti ensimmäisestä uskollisuudesta).

Timoteusta varoitetaan ottamasta alle 60-vuotiaita mukaan leskien joukkoon, koska lesken virkaan liittyi sitoutuminen lesken tehtäviin ja naimattomuus loppuiäksi. Nuorempien tulisi mahdollisuuksien mukaan avioitua uudelleen ja olla siksi antamatta naimattomuuden lupausta. Oli pelättävissä, että nuoremmat eivät yhtä tunnollisesti hoitaisi lesken tehtäviä, vaan kulkisivat seurakunnan lähettäminä talosta taloon pikemminkin juoruja levitellen kuin seurakunnan asialla. Tällaiset lesket antaisivat ulkopuolisille myös huonon todistuksen seurakunnasta ja kristityistä. Seurakunnan leskiä tulisi kuitenkin olla mahdollisimman vähän ja heistä huolehtiminen tulisi tapahtua, jos mahdollista, muun kuin seurakunnan oman kassan kautta. Jos jollain uskovalla naisella on kotipiirissään leskiä, joista hän voisi huolehtia, tulisi näin ensisijaisesti tehdä, jotta seurakunnalle jäisi paremmin mahdollisuuksia hoitaa todella vaille huoltajia jääneitä.

Seurakunnan vanhimmat 5:17-25

Ne seurakunnan johdossa olevat vanhimmat, jotka hoitavat tehtävänsä vastuullisesti, ansaitsevat käännöksen mukaan "taloudellisen tuen." Alkukielessä sanotaan sanatarkasti, että tällainen vanhin on "ansainnut kaksinkertaisen kunnian" joka voinee tarkoittaa, että iäkkäät seurakunnan tehtävistä vastuulliset saivat seurakunnalta kaksinkertaisen avustuksen verrattuna niihin seurakunnan jäseniin, joilla ei ollut seurakunnallisia tehtäviä.

Seurakunnan vanhimmalla tulee olla sekä omien että ulkopuolisten luottamus. Jos kuitenkin on niin, että seurakunnan johtajan toimessa on arvostelun varaa, tulisi siitä olla vähintäin kahden, mieluummin kolmen antama todistus.

Timoteusta varoitetaan erityisen painokkaasti, ettei hän olisi puolueellinen, vaan kaikkia kohtaan tulee noudattaa samoja säännöksiä. Erityistä tarkkuutta tulee noudattaa silloin, kun on kyse seurakunnan virkaan vihittävästä. Tämä tapahtuu kätten päälle panemisella. Näin siksi, että vihkijä vastaa vihkimänsä tekemisestä ja tällöin on vaara, että vihkijä joutuu osalliseksi vihityn tekemistä synneistä.  Timoteus saa ohjeen käyttää hiukan alkoholiakin. Piispat ja seurakunnan kaitsijat eivät saa olla paljon viinin ystäviä, mutta ehdottomalla kiellolla käyttää ollenkaan alkoholia on omat haittapuolensa, sillä silloin tällaisten kieltojen noudattamisesta saattaa tulla sen noudattajan silmissä ansiollisuus.

Jakeet 24-25 voidaan ymmärtää kahdella tavalla:

  • a. Kohta liittyy kehotukseen siitä, että papin virkaan vihittävä tulee tarkoin tutkia ja jonkin aikaa seurata, jotta kävisi ilmi onko hän sopiva hoitaman papinvirkaa. Jonkun väärät taipumukset tulevat esille vasta pitemmän ajan kuluessa. Jos tällaiset piirteet tulevat ilmi vasta pappisvirkaa hoidettaessa, on vahinko jo tapahtunut. Siksi tulee olla tarkkana ja profeetan apu olisi tarpeen (Timoteushan asetettiin itse virkaan nimenomaan profeettojen lausumien sanojen tukiessa virkaan vihkimistä).
  • b. Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että tässä puhutaan yleisesti toisaalta niistä synneistä, jotka toiset kristityt voivat havaita ja salaisista/salatuista synneistä, jotka tulevat ilmi vasta viimeisellä tuomiolla. Toisaalta myös salassa tehdyt hyvät työt tulevat ilmi vasta silloin.  Asiayhteyden perusteella selitys a. lienee todennäköisempi.