Oto-saarnaajia ei ole unohdettu

 

Sleyssä ei enää kouluteta oto-saarnaajia vaan vapaaehtoisia, jotka voivat toimia herätysliikkeen piirissä erilaisissa tehtävissä – toki myös julistajina. 

Sleyn piirissä on toiminut vuosikymmenien ajan niin kutsuttuja oto-saarnaajia. Oto tulee sanoista ”oman toimen ohella”. Oto-saarnaajat ovat Sleyn kouluttamia miehiä ja naisia, jotka pitävät puheita Sleyn tilaisuuksissa.

Kesän evankeliumijuhlassa jotkut oto-saarnaajat kyselivät, onko heidät unohdettu. Ei ole, kertoo Sleyn yhteisökouluttaja Marika Salo.

– Olemme luopuneet oto-nimityksen käytöstä. Se on hieman vanhahtava eikä kerro asiaan vihkiytymättömille, millaisesta tehtävästä on kyse, Salo perustelee.

Salo toimi aiemmin Lempäälän seurakunnassa lähetyssihteerinä sekä lapsi- ja nuorisotyössä kymmenen vuoden ajan. Tuolloin hän perehtyi vapaaehtoisten koordinoimiseen. Sleyssä käyttöön otettu vapaaehtoiskoulutuksen malli on Marika Salon kehittämä.

– Sitä kehitetään sitä mukaa kuin sen toimivuudesta saadaan kokemusta,  Salo selventää.

Ei vain puhujille

Nykyään Sleyssä koulutetaan oto-saarnaajien sijaan vapaaehtoistyöntekijöitä erilaisiin tehtäviin. Koulutus pidetään Karkun evankelisella opistolla ja se kestää kahden viikonvaihteen ajan. Ensimmäinen viikonloppu pidettiin helmikuussa 2017.

– Tarvitsemme vapaaehtoisia moniin muihinkin tehtäviin kuin puhujiksi, eivätkä kaikki edes halua puhua. Koulutuksessa otetaan toki edelleen huomioon julistajat – nyt lokakuun viikonlopussakin on heille Marko Sagulinin vetämä kanava.

Salo toivottaa nykyiset oto-saarnaajat tervetulleiksi lokakuun viikonloppuun.

– Saat tulla virkistämään muistia, mutta pakollista osallistuminen ei ole.

Yhteys piirityöntekijään

Vapaaehtoiskoulutuksen sisältönä on Marika Salon mukaan ”vanhaa ja tuttua perusasiaa luterilaisesta uskosta ja evankelisuudesta”. Uutena osuutena kahden viikonlopun kokonaisuuteen on tullut omien lahjojen löytämiseen tähtäävä osuus. Ryhmissä keskustellen pyritään löytämään kunkin osallistujan omaa polkua: millainen kukin on ja millaisia tehtäviä hän haluaisi seurakunnassa tehdä.

– Moni on kokenut tämän hyvänä. Vapaaehtoistyöntekijät voivat saada tukea juuri siihen, mitä he tekevät. Koulutukseen kuuluu siis ikään kuin oma polku jokaiselle osallistujalle.

Omalla ajalla luetaan kirjallisuutta ja toimitaan erilaisissa tehtävissä seurakunnassa, messuyhteisössä tai Sleyn osastossa. Esimerkkejä tehtävistä ovat esimerkiksi kotiryhmän vetäminen, suntiona toimiminen ja vaikkapa jalkapallojoukkueen kokoaminen.

– Ei ole vain valmiita tehtäviä, vaan niitä syntyy sen mukaan, millaisia lahjoja ihmisillä on ja millaisen kutsumuksen Jumala kullekin antaa, Marika Salo huomauttaa.

Vapaaehtoisiksi pätevöityvien on osallistuttava koko kahden viikonlopun mittaiseen koulutukseen. Seuraava koulutus alkaa ensi vuoden helmikuussa.

– Vapaaehtoiseksi ryhtymisestä kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä Sleyn piirityöntekijään omalla alueellaan. Hän neuvoo eteenpäin, Marika Salo kehottaa.

Teksti on julkaistu viikon 38 Sanansaattajassa.

Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: