Päivän Manna 15.7.

Älköön viisas kerskatko viisaudestansa. (Jer. 9:23)

Me emme voi mistään kerskata Jumalan edessä, sillä kaikki olemme luonnostamme vihan lapsia ja siis kadotuksen ansainneita. Joka kerskaa, kerskatkoon siitä, että hän on ymmärtäväinen ja tuntee minut: että minä, Herra, teen laupeuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Se siis, joka haluaa kerskata oikealla, Jumalalle mieluisalla tavalla ja tahtoo hyvän, iloisen, Jumalan tuomion edessä kestävän omantunnon, kerskatkoot siitä, että hän tuntee Jumalan sen hänen sanansa kautta, jonka ainoa Poika on julistanut. Tämän tunteminen on iankaikkinen elämä.

Siinä tunnetaan, että Jumala on Herra, totinen, ainoa ja iankaikkinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, joka Kristuksessa rakasti seurakuntaa ja valitsi sen iankaikkisuudessa, ennen maailman perustamista. Hän yhä edelleen kokoaa, varjelee ja ylläpitää sitä. Hän on ilmoittanut itsensä ihmisille sellaisena Jumalana, joka aina ja lakkaamatta tekee laupeuden kaikille, pahoille ja hyville, vanhurskaille ja väärille, kaikille eläimillekin. Hän tekee myös oikeuden ja vanhurskauden, siis ei lue heille sitä syntiä, joka heillä kuitenkin on ja joka riippuu heissä koko heidän elämänsä ajan, vaan antaa ja lukee heille Kristuksen kautta ja tähden oman vanhurskautensa, joka heiltä puuttuu.