Päivän Manna 17.8.

Kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman. (1. Joh. 5:4)

Tämä syntyminen joutuu todella koetteelle, kun kiusaus ja kuolema lähestyvät. Silloin käy ilmi, kenellä se syntymä on, kenellä ei. Järki kiertelee ja vääntelee eikä mitenkään luovu omasta käsityskannastaan ja tahdostaan. Se ei voi luottaen turvautua evankeliumiin eikä hylätä omaa valoaan. Jumalasta syntyneet ja juuri uudestisyntyvät lähtevät matkaan seuraten mukana. He jättävät kaiken omansa: valon, hengen, omaisuuden ja kunnian. Siksi he oikeina lapsina saavat iankaikkisen perinnön.

Kun vanha mieli on kuollut, ihmisen koko elämän ja kaikkien kykyjen on taivuttava ja muututtava uuden mukaisiksi. Niin kuin käärme luodessaan nahkansa etsii ahtaan kolon, pujottautuu se läpi jättäen vanhan nahkansa kolon ulkopuolelle, niin on ihmisenkin antauduttava evankeliumiin ja sulkeuduttava sen lupauksiin luottaen siihen, että Jumala ei voi valehdella. Näin hän luo nahkansa ja jättää ulkopuolelle sen vanhan, nimittäin oman valonsa, mielipiteensä, tahtonsa, rakkautensa, halunsa, puheensa ja toimensa sekä muuttuu kokonaan uudeksi ihmiseksi, joka toisin arvostelee ja päättelee, toisin tahtoo ja mielii, toisin puhuu ja ajattelee, toisin rakastaa ja haluaa, toisin menettelee ja vaikuttaa kuin aikaisemmin.