Päivän Manna 25.7.

Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä. (Luuk. 1:53)

Tuskastuttava epäusko on kaikkina aikoina esteenä, niin että Jumala ei voi meissä vaikuttaa sellaisia tekoja emmekä me voi niitä kokea emmekä tuntea. Me haluamme olla kylläiset ja tahdomme saada kyllin kaikkia tavaroita ennen nälän ja puutteen tuloa, ja me hankimme itsellemme varaston tulevan nälän ja puutteen varalle, niin ettemme enää tarvitse Jumalaa ja hänen töitään. Mitä uskoa se on, että luotat Jumalaan, koska tunnet ja tiedät, että varastosi avulla voit auttaa itse itseäsi.

Sinun on täytynyt nälässä joutua keskelle puutetta ja kokea mitä nälkä ja puute ovat, niin ettei sinulla itselläsi eikä muillakaan ihmisillä ole varastoja eikä apua sinulle, vaan yksin Jumalalla on. Niin että joka tapauksessa teko, joka kaikille meille on mahdoton, on yksin Jumalan. Sinä et saa vain ajatella alentumista ja puhua siitä, vaan sinun täytyy joutua siihen, jäädä siihen kiinni, niin ettei kukaan voi tarjota sinulle apuaan ja Jumala yksin voi siinä vaikuttaa. Tai ainakin sinun tulee haluta sellaista eikä karttaa sitä, jollei se itse teossa voisikaan toteutua.

Ajattele itse, jos Jumala ruokkisi sinut ennen kuin olet alennettu, silloinhan hänen täytyisi olla ilveilijän kaltainen eikä hän voisi tehdä sitä, mitä hän lupaa, ja hänen tekonsa eivät olisi muuta kuin pelkkä pila.