Pekka Simojoki: ”Itkin isän perään”

 

Muusikko Pekka Simojoki kuvaa isäänsä sanoilla ”umpirehellinen” ja ”reilu”. Papin töiden vuoksi isä oli paljon pois kotoa, mutta toisinaan hän vei lapset Afrikkaan katsomaan vesiputouksia. 

Muusikko Pekka Simojoella on takanaan kiireinen syksy, johon on mahtunut muun muassa Exitin 30-vuotisjuhlakiertue ja yhtyeen uuden albumin 3.0:n julkaisu. Isänpäivän neljän lapsen isä viettää yleensä kotona perheensä kanssa. Tänä vuonna sunnuntain ohjelmassa on ainakin perheen yhteinen lounas.

Simojoki asuu vaimonsa Arjan kanssa Kangasalla, lapsista kotona on vielä nuorimmainen, 14-vuotias Joonas. Perheen kuopus laulaa poikakuoro Pirkanpojissa ja isän tehtäviin kuuluu joka maanantainen lapsen harrastukseen kuljettaminen Tampereelle.

– Musiikki on kaikille lapsillemme tärkeää, ja yksi kasvatusperiaatteemme vaimoni kanssa on ollut, että me päätämme lapselle yhden harrastuksen – musiikin. Muut harrastukset lapset ovat saaneet päättää itse. Lukioiässä jokainen on saanut valita, jatkaako soittamista tai laulamista vai eikö.

Simojoen perheessä on soitettu muun muassa pianoa ja lyömäsoittimia, mutta ennen kaikkea laulettu. Isän mukaan jokaiselle lapselle on ollut musiikista omalla elämänpolullaan hyötyä ja kaikki ovat harrastaneet musiikkia mielellään. Osalle siitä on tullut osa työtä.

– Toki lapsia on joskus huvittanut harjoitella enemmän ja joskus vähemmän. Myönnän, että jokusen kerran olen lahjonut, jotta lapsella on riittänyt kärsivällisyys esimerkiksi musiikkiopistossa tutkinnon suorittamiseen.

Hyvän isän malli

Pekka Simojoen oma isä on nykyään 87-vuotias. Pekan mukaan isän ajatus on edelleen kirkas ja isä on tähän asti esimerkiksi ajanut autoa. Viisilapsisen perheen vanhimmalla lapsella on isästä paljon hyvää sanottavaa.

– Isä on ollut aina umpirehellinen ja reilu. Muistan, kuinka toisinaan itkin isän perään, kun papin tehtävät kutsuivat häntä pois kotoa. Kohokohtia puolestaan olivat hetket, kun joskus Afrikan-vuosina pääsin isän mukaan saarnamatkalle tai vaikka katsomaan vesiputouksia.

Pekan omista lapsista kolmen vanhinta, Henna, Janne ja Heidi ovat syntyneet muutaman vuoden välein. Nyt he ovat jo tahoillaan naimisissa ja asuvat pois lapsuuskodistaan.

– Ruuhkavuotemme osuivat 1990-luvulle ja vaimoni kanssa olemme jälkikäteen jutelleet, että muistot vuosikymmenestä ovat hektisyyden takia sumeampia kuin 1980-luvulta, jolloin tapasimme ja menimme naimisiin, tai 2000-luvulta.

Kangasalle Simojoet muuttivat Riihimäeltä 2002. Muutto oli muhinut Simojokien mielessä jo pidempään. Yksi syy siihen oli lisäneliöiden tarve ja toinen se, että Kangasalta oli lyhyempi matka Orivedellä sijaitsevaan Päiväkummun kurssikeskukseen, jossa Pekka piti nuorten leirejä. Muuttoa edeltänyt vuosi oli tiivis, sillä sitä edelsi mittava remontti ja uuden kodin laajentaminen. Palkatun työmiehen lisäksi remontissa auttoi merkittävästi appiukko Martti.

Lapsuusvuosinaan Afrikasta haaveillut Pekka Simojoki on ymmärtänyt, että hänen lähetyskenttänsä on Suomessa.

700 laulun mies

Pekka sanoo olevansa eri elämänvaiheista kiitollinen. Teologiaa opiskellessaan hän haaveili lähetyskentille Afrikkaan lähtemisestä. Lapsuusvuosina Afrikka oli tehnyt pikkupoikaan lähtemättömän vaikutuksen: vaikka monesta asiasta oli puutetta, ilo ja yhteisöllisyys olivat vahvasti läsnä afrikkalaisessa kulttuurissa.

– Musiikki vei minut kuitenkin mennessään ja tajusin, että lähetyskenttäni on täällä. Olen kiitollisella mielellä siitä, että olen voinut lauluilla olla kutsumassa ihmisiä Jumalan luokse. Omassa voimassani en olisi siihen pystynyt, vaan olen saanut toimia Jumalan välikappaleena.

Afrikkalaista yhteisöllisyyttä Pekka kaipaa toisinaan Suomeenkin, myös hengelliseen elämään. Siksi hän on tuonut Suomen seurakuntiin Majataloillat.

– Kaipaan yhdessä tekemistä ja jakamista, iloa, spontaaniutta ja luovuutta. Otetaan uudet soittimet ja uudet laulut rohkeasti vanhojen rinnalle. Lisää lämpöä, kohtaamista ja elävää julistusta, niin meillä on pian täydet kirkot!

Simojoen kappaleet soivat usein hengellisissä tilaisuuksissa. Mies on tehnyt kaikkiaan yli 700 kappaletta, levyjä useamman kymmenen. Nykyisen virsikirjan lauluista viisi on miehen sävellyksiä: Jeesus, meitä kosketa nyt (502), Taivaan isä Suojan antaa (503), Jeesus sinä huomaat meistä jokaisen (513), Herra kädelläsi (517) ja Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan (581). Uudessa lisävihkossa Simojoen lauluja on kaksi: Riihikirkkohymni ja Yksi nimi ylitse muiden. Viimeistä lukuun ottamatta virsiin on tehnyt sanat Anna-Mari Kaskinen. Yhteistyönä ovat syntyneet myös esimerkiksi Afrikkalainen Messu, Hiljaisuuden Messu ja Liekit -musikaali.

Tärkeät isä-lapsi-reissut

Simojoki kiittää vaimoaan siitä, että kun lapset olivat pieniä ja hän oli paljon poissa kotoa töiden takia, puoliso kannatteli arkea.

– Perheen ja työn yhteensovittaminen vaatii jokaiselta vanhemmalta taitoa kompromisseihin. Toisaalta on tehtävä töitä ja kuunneltava hengellistä kutsuaan, toisaalta perheen pitäisi olla ajankäytöllisesti ykkösenä.

Simojoki myöntää kärsineensä toisinaan huonoa omaatuntoa poissaoloistaan, vaikka sanookin, että esimerkiksi Exitin keikat ovat sijoittuneet yleensä viikonloppuihin tai iltoihin, jolloin hän on voinut olla arkisin paljon kotona. Hän on yrittänyt pitää vapaana myös lasten lomat.

– Korvaukseksi poissaoloistani olen tehnyt jokaiselle lapselleni tarjouksen, johon kaikki ovat tarttuneet tai tarttumassa, Simojoki kertoo.

Tarjouksessa on ollut kolme ehtoa: Ensinnäkin jokainen lapsi on saanut valita maailmasta paikan, jonne haluaisi matkustaa. Toiseksi reissun on maksanut isä ja kolmas ehto on, että sille ovat päässeet vain lapsi ja isä. Esikoisensa kanssa Pekka matkusti kolmeksi viikoksi Australiaan, toiseksi vanhin halusi nähdä Kalifornian ja Grand Canyonin, samalla matkalla kaksikko kävi katsomassa amerikkalaista jalkapalloa. Viime vuoden kesällä Pekka matkasi yhden lapsensa kanssa katsomaan Kiinan muuria. Reissulla käytiin myös Japanissa, jossa kaksikko oli Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöiden vieraana ja piti yhdessä kaksi konserttia.

– 14-vuotiaan kuopuksemme kanssa reissu odottaa vielä aikaansa. Teemme sen varmaankin muutaman vuoden päästä: silloin hän on tarpeeksi vanha ja minä vielä tarpeeksi nuori reissaamaan.

Syntymäpäiväreissulla
jouluna

Seuraavalle ulkomaanreissulle Simojoki lähtee joulun alla ja palaa Tansaniasta takaisin Suomeen vasta tammikuussa. Mukaan lähtevät kaikki Simojokien lapset, kaksi vävyä ja miniä. Perhekunta juhlistaa reissulla Pekan tammikuussa koittavaa 60-vuotispäivää.

– Nyt kun olen toipunut viime joulun alla tehdystä eturauhassyöpäleikkauksesta, on hyvä hetki miettiä, millaisia jälkiä on jättänyt ja mitä vielä haluaa saada aikaan. Jonkin uuden oven haluaisin vielä avata.

Yksi mahdollinen uusi asia voisi Pekan mukaan olla tauko musiikin tekemisestä ja reissu muutamaksi kuukaudeksi vaimon kanssa esimerkiksi vapaaehtoistyöhön jollekin lähetyskentälle, kenties vaikka Afrikkaan. Pekalla on myös sukupolvien ketjuun liittyvä haave.

– Monella itseni ikäisellä tuttavallani on jo lapsenlapsia. Olen sanonut lapsilleni, että korjaan takapihamme vähän rapistuneen leikkimökin kuntoon heti, kun saan siihen hyvän motiivin.

Julkaistu Sanansaattajassa 45/17.

 


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: