Pysytään kurssissa myrskyssä!

Viime viikolla osallistuin yhteistyökirkon, Japanin ev. lut. kirkon (JELC) hallituksen kokoukseen lähetysjärjestön edustajana. Kolmipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin paitsi moninaisia, rutiininomaosia ja kiireellisiä asioita, myös taloustoimikunnan valmistelemaa meno- ja tuloarviota sekä edellisen vuoden kirkkotilastoa. Tilastokatsauksessa oli iloinen uutinen: viime vuoden kastettujen määrä nousi edellisen vuoden 120:stä 139:ään. Itse asiassa kastettuja oli paljon enemmän vielä 70-luvulla – yli 500 vuodessa! Sen jälkeen alkoi jatkuva alamäki ja vuonna 2008 määrä meni alle 150. Sen jälkeen lasku on ”hidastunut”.

Kastetilastossa huomasin mielenkiintoisen seikan. Alueellisesti eteläisen Kyushun saaren kirkkopiirissä nousua oli eniten, edellisen vuoden 24:stä 41:een. Kun tilastoa esitettiin, kuulin kokousväen syvää, helpottunutta huokausta. Kuitenkaan analyysiin ei ryhdytty vaan tyytyväisinä siirryttiin seuraavaan agendaan. Itse jäin hetkeksi miettimään: mikä tekijä vaikutti Kyushun kastettujen lisääntymiseen? 

Mieleeni nousi kolme vuotta sitten koko Kyushun saarta ravistanut suurmaanjäristys. Katastrofitilanteessa JELC:in kirkot toimivat aktiivisesti avustustoiminnassa. Jotkut toimivat evakuointikeskuksina ja tarjosivat majoituspaikkoja hätää kärsiville ihmisille. Varmasti sellainen toiminta teki kristillisen kirkon läheiseksi ei-kristityille ihmisille. 

Toisaalta JELC myös meni liian pitkälle. Se aloitti ”sielunhoitokeskustelukierron” evakuointikeskuksissa yhdessä buddhalaisten ja shintolaisten pappien kanssa. Valtakunnallisen sanomalehden ensimmäisellä sivulla olikin tutun pastorin kuva tällaisesta kierrosta jossain evakuointikeskuksessa eri uskontojen papit hänen vieressään.

Viime vuosina JELC vaikuttaa lisänneen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa maan perinteisten uskontojen kanssa paitsi käytännön myös teoreettisella tasolla. Sellaisen suuntauksen tarkoituksena on luultavasti madaltaa kynnystä kirkkoon ei-kristityille ja myös vapauttaa japanilaisia kristittyjä eristäytymisen pelosta ja mukautumisen paineesta erittäin epäsuotuisissa uskonnollisissa voimasuhteissa (kristittyjen osuus koko väestöstä on alle 1%). Kuitenkaan ei saisi unohtaa niitä kristittyjä, jotka tahtovat pysyä: Jeesus on ainoa tie, totuus ja elämä. Tahdon tukea heitä ja opettaa kaikkia kristittyjä olemaan ”viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset (Matt. 10:16)” yhdessä miettien miten tämä toteutuu käytännössä.

Kiitämme:

• työseurakuntani Suomi-kirkon kotisivun viime vuoden kävijämäärä nousi edellisen vuoden 55 000:sta 63 000:een. Kävijöistä moni lukee saarnoja ja muita opetuksia.
• tammi-helmikuun aikana jumalanpalveluksessa kävi 10 uutta ihmistä (8 ei-kristittyä).

Rukoilemme:

• uudet kävijät tulisivat uudestaan.
• seurakunnalle löytyisi hyvä vuokratila mahdollisimman pian, jotta seurakunnan kasvun suurin haittatekijä eli rakennuksen ongelma saataisiin poistettua.