166 On autuuden hetki, nyt nauttia saa

1. On autuuden hetki, nyt nauttia saa / ja katsella Jeesusta, armahtajaa, / kun armoa kaikille hän julistaa. / Hän itse on tässä, hän itse on tässä / näin virkistämässä ja hän opettaa.

2. Nyt Henkesi anna, hän voimamme on / ja sielumme lohdutus loppumaton. / Suo usko ja toivo ja rakkauskin. / Ne armossa annat, ne armossa annat, / näin puutteemme kannat, oi uskollisin.

3. On mielemme kylmä ja murtumaton, / se ankea syntymälahjamme on. / Sen muuttaa voit, Luojamme armollinen. / Loit maailman kerran, loit maailman kerran, / myös uudeksi, Herra, nyt luot sydämen.

4. Siis mielemme maallinen käännä ja suo / niin käydä kuin perhonen kukkien luo. / Näin Raamatun mettä nyt juo janoinen. / Kun armoa haimme, kun armoa haimme, / sen ristiltä saimme. Jo lahjoitit sen.

5. Oi muista taas meitä ja rauhasi tuo, / näin mieliimme kohmeisiin lämpöä luo. / Suo lain herättää armoon turvautumaan, / ja Hengelläs meihin, ja Hengelläs meihin / jo puhdistuneihin myös jää asumaan.

Melodia:
Oscar Ahnfelt 1851
Teksti:
Clara Ahnfelt 1859 saksalaisen esikuvan pohjalta
Uudistaja:
Lauri Thurén
Siionin kanteleeseen tulovuosi:
1892