-
Connector.
sanansaattaja • Viikon nosto
Soli Deo Gloria
25.08.2020
Eerika ja Miikkael Halonen ovat aviopari, jolle klassinen musiikki on Jumalalta saatu kutsumus. He haluavat jakaa musiikin tuomaa iloa esimerkiksi soittamalla urkuja rippikoululaisten kanssa.
Kokkolan kirkon urkujen reunassa on liukuovella varustettu luukku, josta löytyy valokatkaisija. Eerika Halonen napsauttaa urkujen valon päälle, Miikkael Halonen istuu vaimonsa viereen. Urut alkavat soida, ja Haloset yrittävät keskittyä samaan aikaan sekä soittamiseen että kuvattavana oloon. Soittamisen jälkeen valokuvaaja Mikael Rydenfelt kutsuu pariskunnan kirkon urkujen sisään. Kirkko on arkena kiinni, mutta ystävällinen suntio on päästänyt meidät sisälle valokuvien ottamista varten.
Urkuteemaiset kuvat eivät ole kaukaa haettuja, sillä klassinen musiikki on avioparin intohimo. Heidän arkensa täyttyy musiikin opiskelusta Sibelius-Akatemiassa ja muista musiikkiin liittyvistä töistä. Eerika jatkaa syksyllä pro gradu -opinnäytetyön kirjoittamista musiikkikasvatuksesta ja vetää muskareita, Miikkael opettaa piano-oppilaita ja lukee lisäksi latinaa. Molemmat ovat toimineet kanttoreina esimerkiksi Evankeliumiyhdistyksen Pyhän sydämen kappelilla. Eerika on valmis kanttori, Miikkaelin maisterintutkinnosta puuttuvat enää tutkintokonsertit, joita ei keväällä voitu järjestää. Eerika johtaa myös Helsingin Evankelisten opiskelijoiden Elävät kivet –kuoroa.
Urkujensoiton molemmat ovat aloittaneet vasta Sibelius-Akatemian myötä. Urkupenkillä Eerika ja Miikkael itse asiassa tapasivatkin.
– Tutustuimme saman urkuopettajan ryhmätunnilla, ja yhteiset matineat olivat ensimmäisiä kohtaamisiamme, pariskunta selittää. Naimisiin Haloset menivät heinäkuun alussa.
Alan jakaminen on Halosille iso lahja ja ilonaihe, ja avioliiton arjessa laulaminen ja soittaminen ovat vahvasti läsnä.
– Ideoiden jakaminen ja toisen mielipiteen kysyminen on rikastuttavaa, Miikkael pohtii.
– Musiikki on iso osa yhteistä hartauselämäämme kotona, ja yhteistä rukousta. Se ei tunnu työn jatkamiselta kotona, vaan ihanalta yhteiseltä asialta, Eerika painottaa.
Lue koko juttu Sanansaattajasta 17/20.
Jaa tämä artikkeli
Lisää artikkeleita:
- Syksy on talouden suunnittelun aikaa
- Matti Rusama Seinäjoelle ja uusi yhteistyösopimus Ugandaan
- Työ jatkuu Ugandassa ja Virossa sekä muita kuulumisia hallituksen kokouksesta
- Joulukeräys 2023: Aurinko nousee Japanissa
- Kotimatkalla juhlavuoden kunniaksi
- Joulukeräys 2022: anna joululahja – sytytä valo pimeään
- Suuri lahjoitus Keski-Pohjanmaalla: alueelle palkataan nuorisotyöntekijä
- Taisto Sokka vihittiin pastoriksi Ugandassa
- Tervetuloa uudet työntekijät ja uusi messuyhteisö
- Anna ja Taisto Sokka lähetettiin työhön Ugandaan
- Kitara auttoi muusikkoa peittämään ujouden
- KEO saa hallintojohtajan
- Verkkoraamattukoulu jatkuu
- Riippuuko kirkon tulevaisuus prosenteista?
- Teologit ja seurakuntalaiset, opiskelkaa Raamatun alkukieliä!
- Joko kelpaisin itselleni?
- Turun yössä on rukoiltu monta rukousta
- Nuorten ikäluokkaa ei ole menetetty
- Siunattua pääsiäistä!
- Koronarajoitusten vaikutukset toimintaan pääkaupunkiseudulla
- Park 7 -yhtyeen yhdysvaltalaissingle julki!
- Ilon avain on tyytyväisyys
- Myanmarissa rauhaa etsimässä
- Soli Deo Gloria
- Olemmeko uskontomarkkinoilla?
- Teologia opettaa ja haastaa
- Maskinaamat koolla
- Seurakuntaelämää keskellä Siperiaa
- Tasankojen ja vuorien maa
- Rippikoulut alkoivat poikkeusoloissa
- Jumalan johdatusta
aivoinfarktista selviämisessä - Vuosikokous Tampereen evankeliumijuhlilla syyskuussa
- Hallitus kokoontui: Kiitokset poikkeusolojen keskelle
- Kevätkeräyksellä rakennetaan yhdessä uutta Karkkuun
- Yhdistyksen syyskokous pidettiin Helsingissä
- Diktatuuriakin vahvempi voima
- Severin sävelet
- Tuhlaajapojan paluu
- ”Adrenaliinia riitti”
- Elämän värit
- Kellosepän aarre
- Matkakumppanina C.S. Lewis
- Mitä tehdä kirkosta eronneille?
- Nealapea pihta, pyhäkouluja ja kesäleirejä
- Rakentaja