Markuksen evankeliumin raamattupiirin 10. kokoontumiskerran päätöshartaus

Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan! Kukaan ei voi pelastua omin voimin. Tämä johtuu perisynnin aiheuttamasta vahingosta, jonka vuoksi luontomme riippuu kiinni luoduissa enemmän kuin Jumalassa.

Ihmisellä on oltava Jumala, johon hän panee luottamuksensa ja josta hän saa ilonsa. Ihmisellä on joko tosi Jumala tai epäjumala. Kun luontomme kiintyy enemmän Jumalan lahjoihin kuin Jumalaan, ei ole mahdollista ihmisvoimin pelastua. Jumalan on kädellään tartuttava asiaan. Hänen on aivan uudestaan taivutettava ja valloitettava ihminen, niin että hän voi sanoa: Minulla on monta Jumalan hyvää lahjaa, mutta mikään niistä ei saa olla minulle niin rakas, että etsisin siitä iloani. Tahdon käyttää sitä niin kauan kuin Jumala suo sen minulle, hänen kunniakseen, omaksi tarpeekseni ja lähimmäiseni hyödyksi. Jos taas hän ei suo sitä, tahdon kärsiä hätää ja häpeää ja olla mieluummin vailla kaikkia Jumalan lahjoja kuin vailla Luojaani, joka on antanut ne minulle.

Saadakseen meidät tähän mieleen Jumalan täytyy ottaa asia omiin käsiinsä ja antaa sanansa, jolla Pyhä Henki tekee työtä synnyttäen meidät uudesti. Muutoin on kaikki hukassa.

Martti Luther / Mannaa Jumalan lapsille