Uusi aikakausi

 

Päivi ja Hiroaki Yoshimuran lähettikirje 5/23

17.12. 2023

Adventinajan terveiset syksyisestä Tokiosta. Kulunut syksy on ollut pitkään harvinaisen lämmin. Lokakuu oli vielä suomalaisittain kesäinen. Viime kuussa yölämpötila alkoi laskea, joten aamut ja illat tuntuivat viilenevän. Juuri eilen lämpötila nousi vielä yli + 20 astetta . Tällä alueella on kaunista puna- ja keltasävyistä ruskaa jäljellä vielä jonkin verran.

Syksy on ollut työntäyteinen. Toiminta on pyörinyt normaaleja kuvioita ja ennakoimattomia tehtäviä hoidellen. Kuitenkin olemme kiitollisia tähän astisesta terveydestä. Monien tilanteiden ja tapahtumien kautta olemme saaneet kohdata monia ja kertoa heille Jeesuksesta Vapahtajastamme.

Uusi alku

Syksyn Suomi-kirkon jumalanpalvelukset ovat pyörineet samaan tapaan kuin ennen. Päävastuu on ollut Hiroakilla, mutta hänen lisäkseen saarnavuoroja on ollut eläkepastori Kimuralla ja kesäaikana sijaisteneella pastori Taguchilla. Hiraoki on saanut aikaa monien byrokraattisetn asioiden hoitoon sekä Inkerin teologisen instituutin luentojen valmisteluun.

Isona tehtävänä on ollut Jelkin kanssa yhteistyön päättymiseen liittyvät tehtävät. On ollut kokouksia ja monenlaista paperityötä, jotta kaikki saadaan ajoissa valmiiksi. Sleyn irrottautuminen varallisesti tapahtui marraskuun lopussa, jolloin asia hyväksyttiin Jelkin kokouksessa. Sleyllä ei vielä ole solmittuna uutta yhteistyösopimusta minkään kirkon kanssa, joten tällä hetkellä Sley toimii itsenäisenä, mutta hakee aktiivisesti uutta yhteistyötahoa. Rukoilemme neuvottelujen johtavan hyvään tulokseen. Tällä hetkellä eletään ns. välivaihetta, jolloin Suomi-kirkon seurakunta on väliaikaisesti itsenäinen seurakunta. Kuitenkin suurena muutoksena seurakunnassa on oma pastorin saaminen 10 vuoden jälkeen. Nyt Hiraoki saa toimia virallisesti seurakunnan paimenena. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina hän sai hoitaa ehtoollisen sakaramentin. Seurakuntalaiset osoittivat kiitollisuuttaan saadessaan pastorin seurakuntaan ja muistivat Hiroakia.

Mitä uutta papiksi tuleminen on tuonut mukanaan Hiroakin arjessa? Hän kertoo, että alussa pappisasussa liikkuminen ulkona vähän jännitti. Herättääkö ihmisten huomiota? Japanissa harvoin näkee kristinuskon pappia ulkona. Tietysti heitä on vähän. Lisäksi papit asuvat yleensä kirkon yhteydessä, joten heillä ei ole työmatkaa ja monilla on oma auto. Hiroaki kulkee metrolla ja junalla kirkkoon. Joskus asemalla näkee buddhalaisia pappeja, jotka ovat matkalla johonkin kotona pidettävään vainajan muistotilaisuuteen. Hiroaki on huomannut, että pappisasusta ei tullut mitään huomionkohdetta. Täällä muuten junassa ja kadulla törmätään animen hahmoon pukeutuneita ”Cosplay” tyttöjä ja poikia ja myös Harry Potterin mustaan viittaan pukeutuneitakin (metrolinjan varressa on uusi ”Warner Bros. Studio Tour” huvipuisto). Heihin nähden pappisasu ei ole mikään huomiota herättävä juttu.

Kahvilapäivä

Olemme Hiroakin kanssa olleet kahdestaan työssä kentällä usean vuoden ajan. Marraskuun lopussa Päivi ja Martti Poukka saivat toteuttaa lähetysmatkan Japaniin muutaman vuoden tauon jälkeen. Olimme iloisia heidän työstään täällä ja yhdessä Poukkien kanssa toteutetuista tapahtumista mm. ensimmäisenä adventtisunnuntaina jumalanpalveluksessa Martti saarnasi ja jumalanpalveluksen jälkeen oli Päivin opetustuokio ja Martin esittämää musiikkia.

Syksyn suuremmaksi tapahtumaksi päätimme toteuttaa kahvilapäivää tällä kertaa näkyvämmin kuin aikaisemmin. Päivi suunnitteli tapahtumaa yhdessä seurakuntalaisen vaimon kanssa ja kokoonnuimme muutaman kerran päivää suunnittelemaan. Vaimo ei ole kristitty, mutta hän haluaa auttaa tarvittaessa sekä on ollut mukana käsityöpiireissä. Hänellä on hyvä yhteys ammattilaiseen kahvin keittäjään ja päätimme kutsua hänet mukaan kahvilapäivän työntekijäksi. Päivään halusimme myös ohjelmaa. Päivin ja Martin saimme ohjelmavastuuseen. Tapahtumaa edeltävät päivät kuluivat valmisteluissa: oli mainoksen tekemistä, suunnittelua, ostoksia, leipomista, paikkojen valmistelua. Vaikeutena oli arvoida osallisujien määrä. Iloksemme päivään osallistui yli 50 henkilöä. Jossain vaiheessa kirkon kaikki sisätossut olivat käytössä ja kokoontumistilan pöydät olivat täynnä. Tarjoilun nauttineet siirtyivät kirkkosaliin seurustelemaan ja odottamaan ohjelmaa. Kirkossa kaikkialla kävi iloinen puheensorina. Päivin ja Martin puheen ja musiikin ajaksi väki hiljeni ja keskittyi kuuntelamaan ja nauttimaan esityksistä. Varmasti sanat ja sävelet hoitivat monia ja toivomme, että monet ensikertalaiset tulevat uudelleen.

Piiritoiminta

Piiritoiminta on sujunut samaan tapaan kuin ennen. Varsinkin ruokapiiri on ollut hyvin suosittu. Työtoverimme Tiina Latva-Rasku on hoitanut mainostamisen ja laittaa mainoksen seurakunnan kotisivulle sekä mainostaa eri facebook ryhmien kautta. Piirit ovat täyttyneet nopeasti sillä vakiokävijät ilmoittautuvat nopeasti, mutta uusiakin on päässyt mukaan. Piirin tunnelma on ollut positiivinen. Osallistujat odottavat innostuneesti tekemistä, mutta hartausosuuttakin odotetaan. Iloitsen, että on alkanut ilmetä jonkinlaista avoimuutta Suomi-kirkon toimintoihin. Jotkut olivat mukana kahvilapäivässä ja eräs nuori piiriläinen on käynyt muutaman kerran jumalanpalveluksessa. Nuori kertoi lukevansa Raamattua ja hänen kanssa on syntynyt hyviä keskusteluja kristinuskoon liittyen. Hän tarvitsee paljon esirukousta.

Poikkeuksellisesti suomen kielen piiri on ollut koko syksyn tauolla. Alkeisryhmää opettanut opettaja jäi äitiyslomalle emmekä ole saaneet uutta opettajaa tilalle. Yritämme saada piiriä toimintaan ensi vuoden alussa.

Kouluvierailu

Päivi sai kutsun Wasedan alueella olevaan yläaseen ja lukion tyttöjen yksityiseen kouluun. Koulun oppilaita oli syyskuussa Suomi-kirkolla leipomassa ja tekemssä käden taitoja. Tunneista vastaava kristitty opettaja kutsui koululle kertomaan Suomesta ja ennen kaikkea suomalaisten joulun vietosta. Tilanne oli hieman jännittävä, sillä juuri tässä koulussa ovat monet Japanin keisarin perheen lapset opiskelleet. Mietin kuinka oppilaat suhtautuvat kuullessaan kristillisestä joulun vietosta. Kerroin suomalaisten kirkossa käymisestä joulun aikaan ja päätteeksi näytin seimiasetelman, jonka avulla oli hyvä kertoa, miksi suomalaiset kristityt valmistelevat ja viettävät joulua: se on Beetlehemissä Jumalan ainoan Pojan, Jeesuksen syntymäjuhla.

Suomi-kirkon jouluajasta

Suomi-kirkon jouluaika on ollut tapahtumarikas ja väkeä on ollut paljon mukana kaikissa tilaisuuksissa. Erityisesti iloitsimme eilisestä onnistuneesta lasten ruokapiiristä ja tämän päivän joulujumalanpalveluksesta, mikä pidettiin jo viikkoa aikaisemmin, koska jouluaaton ohjelma olisi tullut liian tiiviiksi. Tänään kirkkosali oli lähes täynnä ja osa jäi kokoontumistilaan. Jumalanpalveluksen jälkeisessä juhlassa oli jälleen paljon ohjelmaa: terveyhdykset Suomesta, musiikkia, todistuspuheita ja yhteistä laulua monen vuoden tauon jälkeen. Kiitollisin mielin odotamme jouluaaton aamun ja illan jumalanpalvelusta. Jumala on siunannut ja sen siunauksen varaan saamma jättää kaikki asiamme.
” Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: Katso, neistyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.” Matt: 1:22-23

Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa !


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: