Uutisia Myanmarista

 

Joona ja Helene Toivasen lähettikirje 4/2023.
22.9.
Tervehdys, rakkaat ystävät!

Myanmarin tilanne ei ole parantunut ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Maa ja kansa tarvitsee edelleen esirukousta. Maaseudulla sotilashallituksella ei ole valtaa, sillä heillä ei ole resursseja harjoittaa sissisotaa viidakoissa ja ovat sen tähden viime aikoina pommittaneet lentokoneilla kyliä, joiden asukkaiden epäillään tukevan kapinallisia.

Intian rajan läheisessä Reng Khengin kylässä asuva Retlai kuvaili kokemuksiaan paikallisen kirkon tiedotuksen kautta. Hän kertoi, kuinka hallituksen sotilaat ja kansan puolustusvoimat (People’s Defence Force) taistelivat kylänsä lähellä. Kuullessaan laukauksia ulkoa, Retlai perheineen pakeni muiden kyläläisten mukana läheiseen metsään. He ehtivät ottivat mukaansa vain tärkeimpiä tavaroita. Seuraavan yön kyläläiset viettivät varmuuden vuoksi metsässä, mutta kun he aamulla palasivat varovasti kyläänsä, Retlain perhettä odotti kauhea yllätys. Heidän talonsa oli poltettu ja heidän koko omaisuutensa oli tuhoutunut. Kylässä poltettiin yhteensä kolme taloa, eikä kukaan tiennyt kuka oli tuhopolton takana. Muut kyläläiset auttoivat talkoovoimin talonsa menettäneitä perheitä rakentamaan väliaikaisen talon, jotteivat he olisi täysin sään armoilla. Sley on tukenut Retlain perhettä taloudellisesti paikallisille kirkoille lahjoitetun kriisiavun kautta ja hän on kiitollinen avusta ja esirukouksesta. Retlain ja hänen perheensä kokemus on tuttu monille muillekin, jotka asuvat sisällissodan keskellä. Onneksi kirkkojen kautta on mahdollista tukea maaseudulla asuvia perheitä.

Yhteistyökirkkomme johtaja Martin kertoi, että sekä Chaukin lastenkodissa, että Yangonin Damadi kodin lapset voivat hyvin. Damadi kodin lapsista muutamat ovat jo tarpeeksi vanhoja ja saavat päättää, haluavatko asua asuntolassa vielä jonkin aikaa vai muuttaa pois ja hakea töitä. Tilanne on kuitenkin heidän kannaltaan vaikea, sillä Yangonissa ei ole tällä hetkellä hyviä työmahdollisuuksia. Martin kertoi, että Damadi kotiin otetaan tänä vuonna ainakin kuusi uutta lasta. Tilan tarve on merkittävä, sillä useat pohjoisessa asuvat vanhemmat toivovat lastensa pääsevän turvallisempaan ympäristöön ja parempaan kouluun Yangonissa.

Kollegamme Yangonin pohjoispuolella sijaitsevasa kirkosta kertoi, että Yangonin esikaupunkialueella armeija takavarikoi moottoripyöriä ja skoottereita, sillä he pelkäävät että niitä käytetään yllätys-iskuihin sotilaita ja poliisia vastaan. Yangonin keskustassa ja läheisillä asuinalueilla on onneksi turvallista eikä matkustaminen ole sinänsä vaarallista. Myanmarin uusi hallitus pyrkii tukemaan turismia ja ystäviemme mukaan Yangonissa näkee nykypäivänä erityisen paljon kiinalaisia matkailijoita.

Joona matkustaa ensi kuussa Yangoniin opettamaan Luterilaista kirkko-oppia Myanmarin Luterilaisten kirkkojen federaation kautta järjestetyllä kurssilla. Pyydämme esirukousta
matkaa varten!

Joona sai johtaa ehtoollisjumalanpalvelusta pari viikkoa sitten Bangkokissa Laksin seurakunnassa. Jumalanpavlelusta valmistellessa avustaja kertoi, että eräskeski-ikäinen seurakuntalainen tarvitsee esirukousta: Hänellä oli vakava sairaus eikä lääkäri ollut antanut paljonkaan toiveita, vaan oli kehottanut häntä matkustamaan kotikyläänsä maaseudulle perheensä luokse. Juuri ennen jumalanpalveluksen alkua saimme tiedon hänen kuolemastaan seurakuntalaisen perheeltä. Rukoilimme yhdessä seurakunnan kanssa perheen sekä läheistensä puolesta. Heille rakas ihminen oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Pidän tuosta sanonnasta. Aika ja ikuisuus ympäröivät meitä yhtä aikaa ja oma elämämme aika voi olla lahjaa toisillemme. Maailman kriisien myllerryksessä meillä on mahdollisuus antaa aikaa toisillemme ja näin osoittaa rakkautta ja elää todeksi ihmisyyttämme.

Viime keväänä Myanmarissa matkustaessa tapasimme erään nuoren pariskunnan ja kuulimme nyt, että he ovat nyt menneet naimisiin. On ilahduttavaa huomata, että sisällissodan kauheudesta huolimatta elämä jatkuu, ihmiset menevät naimisiin, saavat lapsia, ansaitsevat jokapäiväistä leipäänsä, rakentavat ja sisustavat koteja ja pohtivat tulevaisuutta. Meillä kaikilla on jonkinlainen käsitys tulevaisuudesta ja ilman tulevaisuuden toivoa menetämme halun elää. Ilman toivoa menetämme halun jakaa aikaamme toisten kanssa ja elämä alkaa huomaamattamme menettää merkitystään. Juuri sen tähden rakkaus ja aika kuuluvat yhteen. Me annamme välttämättömän työn lisäksi mielellämme aikaamme ihmisille, asioille, harrastuksille ja toiminnalle, joita arvostamme. Tässä elämässä emme ole kuitenkaan koskaan vapaita, sillä rajallisina olentoina emme voi antaa aikaamme yhtä aikaa monelle. Arvomme vaikuttavat siihen, miten käytämme aikamme. Emme voi ottaa mitään mukaamme siirtyessämme ajasta ikuisuuteen, mutta voimme jättää paljon ihmisille, jotka ovat osa elämäämme.

Opettajakoulutusta Kambodžassa
Helene vietti viime viikon Kambodžassa paikallisen kirkon pyhäkoulunopettajia kouluttaen. He saavat itse puolestaan tehtävän kouluttaa seuraavia nuoria opettajia. Ennen ensimmäistä tapaamista on haastavaa suunnitella koulutuksen yksityiskohtia tarkasti, sillä tuolloin puuttuu vielä käsitys oppilaiden koulutustasosta, tarpeista sekä henkilökohtaisista tavoitteista. Helenelle oli kerrottu, että paikallisilla pyhäkouluopettajilla ei ole juuri lainkaan koulutusta, mutta paikan päällä selvisi että monilla heistä oli vuosien kokemus opetuksesta.

Kouluttajan tehtävä on luoda tila ja ympäristö, jossa mahdollistuu yhteinen jakaminen, vastavuoroinen oppiminen sekä jo opittujen käytäntöjen uudelleentulkitseminen eli uuden oppiminen. Kolme koulutuspäivää vierähti mukavasti ja motivoituneiden oppilaiden kanssa. Ensimmäisenä koulutushetkenä pohdittiin yhdessä, mikä on pyhäkoulun yleinen tavoite, mikä on motivaation ja opettajan identiteetin perustus sekä minkälainen oppitunnin rakenne tukisi parhaiten lasten uskonnollista ja sosiaalista kehitystä. Viimeisenä päivänä keskityttiin pääasiassa tarinankertomisen teoriaan ja käytäntöön. Nyt odotellaan seuraavaa koulutustapaamista. Olemme sopineet Kambodžan kirkon kanssa kolmesta koulutuksesta
ennen ensi kevättä.

Esirukouspyyntö Manipurin asukkaiden puolesta
Rukoilkaa Manipurin kansalaisten puolesta! Kuten tiedätte, olemme tehneet koulutuksia myös Intiassa, Manipurin osavaltiossa. Tällä hetkellä alueella on erittäin vakava, jopa sisällis-sotaa muistuttava tilanne. Syy rauhattomuuksiin ulottuu Englannin siirtomaa-ajan poliittisen hallinnon rakenteisiin, mutta tilanne aiheutuu silti pääosin ihmisten epävarmuudesta, taloudellisen toimeentulon vaikeuksista ja yhteiskunnan eriarvoisuudesta.

Kriisi sai alkunsa siitä, että Manipuriin hedelmällisissä laaksoissa asuva Meitei heimo halusi yhteiskunnassa tunnustetun virallisen vähemmistöheimon statuksen. Tämä on Manipurin asiayhteydessä poliittinen siirto ja sen seurauksena (jo vähemmistöiksi rekisteröidyt) Naga- ja Koki-heimojen jäsenet alkoivat pelätä asemansa puolesta. Meitei heimon virallisen vähemmistön aseman vahvistaminen kaventaisi muiden vähemmistöheimojen toimeentulon mahdollisuuksia yhteiskunnassa, vähentäisi ura- sekä opiskelumahdollisuuksia ja kasvattaisi taloudellista epätasaarvoa heimojen välillä. Meitei-heimon jäsenet asuvat nimittäin hedelmällisissä laaksoissa, kun taas Naga- ja Koki-heimot asuvat vuoristossa vaatimattomammissa olosuhteissa. Manipurissa edellä mainitut kolme heimoa tuntevat kaikki yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja taloudellisen asemansa uhatuksi ja tämä pelko on purkautunut yhteiskunnassa vastakkainasetteluun ja väkivaltaisuuksiin. Yleisen ilkivallan seurauksena monet ovat menettäneet kotinsa ja useita temppeleitä sekä kirkkoja on poltettu. Väkivallan pelon takia ihmiset eivät uskalla kokoontua yhteen tai liikkua turvallisesti toisen heimon alueilla. Erityisen haavoittuvia ovat ne ihmiset, joiden koti sattuu olemaan vieraan heimon alueella.

On tärkeää muistaa, että kyseessä on sosioekonominen kriisi eikä suoranaisesti heimoidentiteettiin taikka uskontoon liittyvä konflikti. Tilanteesta johtuen Manipurissa asuvat kristityt eivät uskalla enää kokoontua kirkkoihin jumalanpalveluksiin ja erityisesti kirkkojen työntekijät ovat joutuneet taloudelliseen ahdinkoon. Paikallisten seurakuntien talous perustuu kolehdin sekä kymmenysten lahjoituksiin, mikä tarkoittaa sitä että seurakuntaelämän tauotessa kirkon työntekijät eivät saa enää palkkaa. Tilanne on vaikea ja yrityksistä huolimatta Intian hallitus ei ole kyennyt ratkaisemaan ongelmaa.

Sleyllä on yhteys Manipurin luterilaiseen kirkkoon ja tämän kautta meillä on myös mahdollisuus tukea ahdinkoon jääneitä kirkon jäseniä sekä työntekijöitä. Jos haluat lahjoittaa kriisitukea Manipurin luterilaiselle kirkolle, voit tehdä tilisiirron Sleyn lahjoitustilille IBAN: FI13 8000 1500 7791 95 käyttäen erityistä viitenumeroa: 38010020.

Poliisihallituksen 10.9.2021 myöntämän rahankeräysluvan RA/2021/1127 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja toistaiseksi koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kerätyt varat käytetään vuoden kuluessa keräyksestä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen työhön kotimaassa ja ulkomailla.

Seuraa meitä Instagramin ja
Facebookin kautta. Lähetämme viikoittain kuvia ja uutisia töistämme ja elämästämme.
Instagram: toivasetmissio. Facebook: Toivaset Missio.


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: