Todellinen rauha

Monilla lähetyskentillä on kohdattu kovaa vastustusta, kun pakanaa on valmistettu vastaanottamaan Pyhää kastetta. Vastustus on ilmennyt monin tavoin – jopa kovina ruumiillisina vääntöinä. Siinä on käyty taistelua pimeyden ja valkeuden valtakunnan välillä. Kun pakanasta on tullut kristitty, kastettu on saanut sydämeensä ihmeellisen rauhan. Se on Jeesuksen antama rauha, joka tyynnyttää valtavatkin sisäiset myrskyt. Samanlaista myrskyjen laantumista on saanut kokea kristitty, joka on saanut omantuntonsa tuskaiseksi syntiensä vuoksi. Katuva on saanut synnit tunnustettuaan kuulla evankeliumin suloisen viestin: ”Kaikki synnit on anteeksi annettu!” Koko maailman synnit sovittanut Kristus armahtaa ja antaa rauhan jokaiselle syntejänsä katuvalle.

Syntinsä tunnustanut ja anteeksi uskonut saa käydä kristillisen seurakunnan yhteisessä kokouksessa Pyhälle ehtoolliselle uskoansa vahvistamaan ja hakemaan sitä rauhaa, jonka vain Jeesus voi omilleen antaa. Jeesus tervehti ylösnousemuksensa jälkeen pelokkaita apostolejaan rauhan tervehdyksellä. Tätä samaa rauhaa Vapahtaja toivottaa ja jakaa meillekin tänään. Tässä ei ole kyse mistään hyvän päivän toivottamisesta tai tyhjistä ilmaan lausutuista sanoista, vaan todellisesta rauhasta. Martti Luther opettaa: ”Niin, sanonet, mutta minä olen vaivainen syntinen ja olen synneilläni vihoittanut Jumalan. Etkö kuule, että Kristus sanoo sinulle: Minä annan sinulle rauhan, Jumalan armon ja synnit anteeksi.”