225 Oi kirkkautta, Siionin loistoa, oi

1. Oi kirkkautta, Siionin loistoa, oi! / Sen salaisuutta järki ei tutkia voi.

2. Järki vain huomaa syntiä, heikkoutta, / tunteiden tuomaa tuskaa ja ahdistusta.

3. Usko ei niitä katsele, vaan kirkastuu. / Hämmentyy siitä järki ja harhautuu.

4. Vain sana varma pohja on uskolleni, / tunteen en anna ohjata itseäni.

5. Uskon sen: kantoi Herra jo syntini pois, / anteeksi antoi. Miksi en riemuita vois?

6. Tahrattomaksi pääsin jo kasteessani, / vanhurskahaksi kun teki Jeesukseni.

7. Armossa Herran täällä jo onneni on, / taivaassa kerran autuus on arvaamaton.

8. Oi kirkkautta, Siionin loistoa, oi! / Sen salaisuutta järki ei tutkia voi.