270 Voi, miksi pääni painuu taas

1. Voi, miksi pääni painuu taas? / Sen jälleen unohdin: / saan onnellinen, autuas / jo olla minäkin.

2. Nyt tahdon muistaa voittoa / Jeesuksen, Herrani. / Sain taivaan aarteet lahjana / Lunastajaltani.

3. Myös silloin luotan Auttajaan, / kun sää on usvainen. / Hän kerran kulki kuolemaan / jokaisen ostaen.

4. Ja kasteen kalliin virrassa / hän minut puhdisti. / Näin kurja pääsi armosta / Jumalan lapseksi.

5. Saan olla aivan autuas / Karitsan veressä / ja puhdas, täysin vanhurskas / Isäni edessä.

6. Siis miksi vielä huokailen / ja olen toivoton? / En pääse alta tuskien, / ja yöni synkkä on.

7. En nähdä voi, vaan kuitenkin / saan aina uskoa / ja Herran armon sanoihin / silloinkin tarttua.

8. Siis sieluni, jo mennä saa / huolet ja murheesi, / kun Herra itse kuuluttaa: / Pelastut varmasti.

Melodia:
suomalainen toisinto 1882
Teksti:
Carl Olof Rosenius 1847
Uudistaja:
Antti Räty 1853, Lauri Thurén
Siionin kanteleeseen tulovuosi:
1885