243 Farao hukkui joukkoineen

1. Farao hukkui joukkoineen Punaiseen mereen kerran, / maailman synti syvyyteen pois kaikkineen / jo hukkui vereen Herran.

2. Kuin aaltoon sammuu kipinä ja hukkuu kokonansa, / niin synti hukkui veressä, ei ikinä / se nouse haudastansa.

3. Näin maailma jo vapaaksi on päässyt kahleistansa. / Jokainen taivaan lahjaksi, ilmaiseksi, / saa luona Auttajansa.

4. On salaisuutta sanat nuo nyt vielä maailmalle. / Hän kaikkien ne kuulla suo, vaan selvää tuo / on yksin uskovalle.

5. Myös minä kuulun maailmaan ja uskon Jeesukseeni. / Sen vuoksi pyhä olla saan ja haavoissaan / näin kuljen autuuteeni.

6. Ja vaikka synti minussa kuin myllynkivi jauhaa, / on Herran haavat turvana, ei pelkoa, / vaan nauttia saan rauhaa.