Johannes saa nähdä Babylonin tuhoutumisen. Sitä ennen hän kuulee käskyn lähteä pois kaupungista. Babylon tarkoittanee Paholaisen valtakuntaa ja käsky jättää se sanoutumista irti Paholaisen toiminnasta, kun tämä yrittää tuhota Jumalan omien joukon. Ne, jotka ovat olleet Jeesusta vastaan, ovat olleet Paholaisen puolella ja Johannes kuvaa vavahduttavasti heidän surkeaa loppuaan yhdessä herransa kanssa. Sitten Johanneksen katse kääntyy taivaaseen: ne, jotka ovat eläneet Jeesuksen omina, ovat taivaan hääjuhlassa ja heidän ilonsa jatkuu ikuisesti.
Kysymyksiä:
- Mitä tarkoittaa Babylonista pakeneminen (ks. jakeen 18,4 selitystä)? Mitä se tarkoittaa meidän aikanamme?
- Mitä Babylonin hävittäminen kuvaa? Mikä on kuvauksen sanoma meille?
- Tuomion jälkeen Babylon ja sen asukkaat ovat vailla kaikkia hyviä Jumalan lahjoja. Millaisista on elää ilman lahjoja, joita Jumalalta saa. Kadotuksessa niitä ei ole. Millainen paikka kadotus siis on?
- Jumala kostaa viimeisenä päivänä Babylonille kaiken sen pahan, mitä se on tehnyt. Mitä se tarkoittaa, että jätämme koston Jumalan huoleksi (ks. Room 12,19)? Missä asioissa näin voi tai pitää toimia?
- Oletko sinä niitä, jotka pelkäävät Jumalaa (jae 19,5)? Miten se näkyy elämässäsi ja uskossasi?
- Mitä tarkoittaa ”pyhien vanhurskaat teot” jakeessa 19,8 (ks. jakeen selitystä)? Mitä jae kertoo taivaasta? Millaista elämä siellä on?
Päätöshartaus
Ei uskon tähden
Eikö todellakaan? Eikö pelastus uskosta ja ehjästä antautumisesta riipukaan? Moni kuljettaa mukanaan uskomisen pakkoa. Se on raskas kuorma. Ja uskoon pakottajat ovat huonolla asialla.
Kristillisyyden ydin ei ole usko. Se, joka on kiinni uskomisen täytymisessä, saa heittää sen täytymisen pois. Katso sen sijaan Jeesukseen. Hän ei tässä asiassa vaadi mitään, mutta antaa kaiken. Koko kuorma ja syyllisyys on Jeesuksen kärsimyskuolemassa otettu tyystin pois. Silloin on täytyminenkin otettu pois. Pelastus ei ole uskon tähden, vaan Kristuksen ansion tähden. Usko taas siinä määrin kätkeytyy Jeesuksen hyvyyteen, etten sitä edes itse näe. Eikä tarvitsekaan, kun näen syntien anteeksiantamisen Hänessä.
Siinä ei ole mitään pakkoa, vaan lapsen vapaus.
Lauri Koskenniemi, Ole kanssani tänään