Yhtä vähän te voitte tehdä hyvää, te pahantekoon tottuneet. Tämä on perisynti, luontainen synti, se oikea pääsynti. Ellei sitä olisi, ei olisi mitään todellista syntiä. Tätä syntiä ei tehdä, niin kuin kaikkia muita syntejä, vaan se on, se elää ja se aiheuttaa kaikki synnit. Se on varsinainen synti. Ei tehdä syntiä hetken tai jonkin ajan, vaan synti on olemassa, missä ikinä ihminen on ja kuinka kauan hän vain elääkin. Jumala ottaa huomioon ainoastaan tämän synnin. Sitä eivät voi poistaa lain rangaistukset, eipä tuhannet helvetitkään. Vain Jumalan armo, joka uudistaa luonnon, voi perata sen pois. Laki opettaa ainoastaan tuntemaan sen, mutta ei voi vapauttaa siitä. Se estää vain käden ja jäsenet, mutta itse ihmistä ja luontoa se ei voi estää synnistä. Tämä synti oli näet olemassa jo ennen lakia, syntymässä, ja se oli syntiä, ennen kuin laki kielsi sen.

Yhtä vähän kuin ihmisellä on voimaa synnyttää itseään ajalliseen elämään, yhtä vähän hänellä on voimaa olla ilman tätä syntiä tai vapauttaa itsensä siitä. Yksin hän, joka loi meidät, voi pelastaa siitä. Siinä tarkoituksessa hän antaa meille ensiksi lain, joka opettaa meitä tuntemaan tämän synnin saattaen meidät ikävöimään armoa. Sitten hän antaa avun evankeliumin kautta.