Katsohan, kuinka viekkaasti perkele tässä hyökkää Eevan kimppuun sanomalla: Onko Jumala todellakin sanonut? Tällä hän tekee tyhjäksi Jumalan sanan. Hän puhuu siitä aivan kevytmielisesti aivan kuin sanoisi: Luuletko Jumalaa niin hulluksi, että hän kieltäisi tämän sinulta? Hän yrittää hämäännyttää vaimoa ajattelemaan: Ehkäpä tämä onkin totta. Näin hän tempaa ja kiskoo hänet irti Jumalan sanasta. Nyt kaikki on hukassa. Niin kauan kuin Eevalla oli sana sydämessä, hän eli ja oli pystyssä. Niinpä perkele ajatteli: Ennen kaikkea riistän häneltä sanan.

Tämä on se valkoinen perkele, joka ei kiusaa meitä törkeisiin synteihin vaan epäuskoon. Näin hän tässä ryöstää sanan ja uskon vaimon sydämestä. Silloin Eeva ajattelee epäröiden: Kenties asia onkin näin. Ehkäpä Aadam ei ole ymmärtänyt asiaa oikein. Näin hän ei hätyytä uskottomia, vaan niitä, joilla on sana, usko ja Henki. Kyllä hän tietää, ettei pääse voitolle, vaikka nämä horjuvatkin. Hän näkee, etteivät he ole hukassa, vaikka lankeaisivatkin törkeisiin synteihin, sillä langennut voi yhä uudelleen nousta. Siksi perkele ajattelee: Minun on meneteltävä toisin ja temmattava heiltä pääaarre. Saatuaan meidät epäilemään Jumalan sanaa hän on päässyt voitolle.