328 Kun on Jeesukseni minun auttajani

1. Kun on Jeesukseni / minun auttajani, / kuka synnistä syyttää nyt voi? / Hänen uhrinsa vain / täytti niin koko lain, / että meille se autuuden toi.

2. Iloiten minä näin / kuljen huomista päin, / kiitosvirteni taas viritän. / Laulan veljestäni, / laulan yljästäni, / aina Jeesusta vain ylistän.

3. Enhän itsekseni, / omin voimineni / voisi syytteistä selvitä, en. / Mutta auttajani / olet, Jeesukseni, / sinun turviisi vain pakenen.

4. Kuka saattaisikaan / lasta tuon Kuninkaan / syyttää, tuomita tai kadottaa? / Eivät tuomarit maan, / Jumalan lakikaan, / Jeesus puhtaaksi kun julistaa.

5. Sinä turvanani / sekä voittonani / olet, rakkahin Jeesukseni. / Kuka tuomita vois? / Sinä syntini pois / otit ristillä kuollessasi.

6. Toiset tuomitkoot vain, / armahduksen jo sain, / miksi murheita kantaisinkaan? / Kun on aarteeni hän, / joka toi elämän, / aina kiittää ja riemuita saan.

7. Jos vain tuomitsemaan / sinä saapuisit maan, / minut ensiksi tuomitsisit, / mutta toisin jo teit, / kaikki syntini veit, / minut syytteistä näin vapautit.

8. Lankeemuksistani, / rajuilmoistani, / hirmukourista raatelijan / autat, Jeesukseni. / Sinun haavoissasi / löydän turvallisen sataman.

9. Kiitos, Jeesukseni, / olet aurinkoni, / joka maailman kirkkaaksi saa. / Minun synkkyyteni / poistit ristilläsi. / Kiitä, sieluni, vain Jumalaa.

Melodia:
kansansävelmä Forssasta
Teksti:
Hjalmar Lax 1897
Uudistaja:
Lauri Thurén
Siionin kanteleeseen tulovuosi:
1910
Tekijänoikeudet
Tekstin © Sley-Media Oy