Ideoita rippikouluihin ja nuorisotyöhön

Ideoita rippikouluihin ja nuorisotyöhön

Tämä paketti on ensisijaisesti tarkoitettu tukemaan rippikoulun pitämistä. Näitä ideoita ja videoita voi käyttää myös nuorisotyössä leireillä tai muissa tilanteissa. Eri osioista löytyy näkökulmia, videoita sekä toiminnallisia ideoita lähetystyöstä. Toivomme, että tästä paketista olisi iloa rippikoululeirien suunnittelijoille sekä nuorisotyötä tekeville.

Kaikki tekstit mitä on nettisivuilla voit ladata lukemista tai printtaamista varten tästä linkistä.

YHDEN TAI KAHDEN OPPITUNNIN SISÄLTÖÖN IDEOITA

Ideapaketissa esitellään omalla sivullaan ideoita siitä, mitä yhden tai kahden oppitunnin opetus lähetystyöstä voisi sisältää. Tämä osio sisältää otsikot:

Lähetti etäyhteyksien kautta mukaan oppitunnille
Videoita ja some-kanavia lähetyksestä. Täällä keskitytään erityisesti niihin lähetteihin, jotka ovat itse nuoria tai niihin projekteihin, jotka koskettavat nuoria
Ajatuksia lähetyskäskystä
Hyvät teot lähetystyössä

ERILAISIA TEEMOJA

Sivula esitellään erilaisia ideoita käytettäväksi eri opetusaihepiirien yhteyteen. Täältä löydät teemat:

Rakkauden kaksoiskäsky
Uskontunnustus ja lähetystyö
Rukous
Sakramentit yhdistävät

MITEN RAKENTAA RIPPILEIRI LÄHETYKSEN NÄKÖKULMASTA

Täältä löydät yhden ajatuksen siitä mistä voisi lähteä liikkeelle, kun rakennetaan koko leiri lähetyksen näkökulmasta

PELIT, TOIMINTARADAT JA TEHTÄVÄT

Sivulla esitellään vielä erilaisia pelejä, rastiratoja ja tehtäviä käytettäväksi sekä kaikki tekstissä jo kertaalleen esitellyt videot.

Kaikki pelit ovat printattavissa. Näitä pelejä ovat:

Lainarooli Afrikka -korttipeli, jossa pelikorteissa kuvattujen todellisuuteen perustuvien henkilöhahmojen kautta sukelletaan afrikkalaiseen maailmaan. Henkilöhahmojen kautta voidaan suorittaa erilaisia tehtäviä tai joudutaan erilaisiin tilanteisiin.
Swahili–Suomi sanakirja -pelissä arvuutellaan mitä swahilinkielinen sana tarkoittaa suomeksi. Pelissä annetaan suomenkieliset vaihtoehdot.
Isä meidän -pelissä saadaan käteen Isä meidän -rukous eri kielillä. Niitä voidaan yhdessä lukea mutta myös yrittää selvittää, millä kielellä kukin teksti on tai yrittää ymmärtää mitä mikin eestin kielinen lause rukouksessa tarkoittaa.

Rastiratoja:

Sivulta löytyy kaksi rastirataa. Ensimmäinen niistä tutustuttaa eri lähetyskenttiin ja toinen erilaisiin uskontoihin sekä niiden kohtaamiseen.

Tehtäviä:

Erilaisten opetusaiheitten joukosta löytyy erilaisia tehtäviä lähetykseen liittyen. Sen lisäksi tältä sivulta löytyy muita tehtäviä, jotka eivät ole opetusaiheitten joukossa.

Lähetystyöstä tärkeimmät kerrottavat asiat ovat lähetyskäsky, Jumalan rakkauden osoittaminen apua antamalla, rukous sekä oman tehtävän mietintä lähetystyössä. Näiden teemojen lisäksi tähän ideapakettiin on tuotu erilaisia videoita. Voit myös pyytää Sleystä lähetystyöntekijän kertomaan työstä etäyhteyksien kautta. Mahdollisuuksien mukaan pyyntöihin reagoidaan.

Lähetti etäyhteyksien kautta mukaan oppitunnille

Jos haluat lähetystyöntekijän mukaan rippikoulun tunnille etäyhteyksien kautta, niin voit ottaa yhteyttä osastokoordinaattoriin, joka selvittää onko oppitunnin aikaan mahdollista järjestää yhteydet lähetystyöntekijään. Pyyntöjen suhteen kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Osastokoordinaattorin yhteystiedot: anu.laine@sley.fi +358 44 298 2601

Videoita ja some-kanavia lähetystyöstä

Tähän on valittu videoita, joita suosittelemme näytettäväksi. Niissä jokaisessa on osaltaan näkökulma nuoriin. Videoiden jälkeen voi pyytää nuoria liittymään Instagramissa tai Facebookissa seuraajiksi näille projekteille (tai niitä työtä tekeville) ja lähetystyöntekijöille, jotka näissä projekteissa ovat mukana. Näihin some-kanaviin tutustuminen voi olla myös osa tuntisuunnitelmaa.

Nuorisotyötä Virossa

Sleyllä on Etelä-Virossa eli Tarton eteläpuolisissa osissa projektina rakentaa alueellista nuorisotyötä. Tämä tarkoittaa monissa tapauksissa sitä, että jossain seurakunnassa ei ole tähän mennessä ollut nuorisotyötä. Alueellinen nuorisotyö merkitsee sitä, että järjestetään esimerkiksi Tartossa yhteisiä nuorisotapahtumia tai jossain seurakunnassa rippikoululeiri yhteisenä eri seurakunnille.

Videoita aiheesta:

https://www.youtube.com/watch?v=TdopJTQTmLI (4 min)

https://youtu.be/TdopJTQTmLI (5 min)

Facebook: Noored Isa Südamel, MISSIOlenius

Instagram: nooredisasydamel

Pakolaisleirityötä Ugandassa

Taisto ja Anna Sokka ovat lähteneet maaliskuussa 2022 Ugandaan. Heidän sanojensa mukaan he lievittävät siellä hätää evankeliumilla ja kouluttavat luterilaisen kirkon työntekijöitä. He ovat iältään nuoria lähettejä ja pakolaisleireillä on paljon nuoria. Henkinen, hengellinen ja fyysinen tarve on näillä leireillä todella suuri.

Videolinkit:

Sokkien muutto vuoden 2022 keväänä kentälle (5 min):

https://www.youtube.com/watch?v=04HvUivoBhE

Työn kokonaiskuva:

https://www.youtube.com/watch?v=t7-ilLRE1jw&list=PLHv66RYXfjqFODKEwKTTvKk_lDVChdylk&index=8 (4 min)

https://www.youtube.com/watch?v=TtRMfguBBkc (4,5 min)

Facebook: SokatUgandassa

Instagram: sokatugandassa

Lähetyskäsky

Lähetyskäskyssä on muutamia teemoja, joita voidaan käsitellä rippikoulussa (Matt 28:18–20). Sopivia teemoja käsiteltäväksi käskystä löytyy eri otsikoiden alla.

Minulle on annettu kaikki valta

Jeesus ilmaisee voimansa ja kykynsä tällä lauseella. Jeesus lähettäessään apostolinsa työhön on hänen voimansa ja kykynsä ohjaamassa heitä, koska Pyhä Henki on heidän kanssaan. Jeesus ei jättänyt heitä yksin, vaan lupasi tämän käskyn lopun mukaisesti olla heidän kanssaan koko ajan. Jokainen lähetystyöntekijä on kokenut riittämättömyyttä lähetyskentillä. Juuri tällaisissa hetkissä Jumala on osoittanut tien eteenpäin tai antanut riittävät voimavarat toiminnan jatkamiseksi.

Video lähetiltä omien kykyjen riittämättömyydestä (3 min)

Video on lähetiltä, joka on ollut tekemässä Virossa nuorisotyötä kts. edellä.

https://www.youtube.com/watch?v=PTFB0EYCq9o

Omaa kyvykkyyttä ja Jumalan antamaa kyvykkyyttä voi tutkia erilaisten Raamatunkohtien valossa. Usein ajatellaan, että apostolit olivat voimallisia ihmisiä. Raamattu kuvaa heidät kuitenkin toisin. Käskyä edeltävä teksti paljastaa kuinka apostolit eivät olleet omassa varassaan kovinkaan vahvoja. Epäilys ja heikkous oli heidän sydämessään. Tätä kyvyttömyyttä ja Jumalan apua voidaan pohtia opetuksessa tai ryhmissä esim. seuraavien Raamatunkohtien valossa:

Jes 43:1–2; Apt. 4:27–30; 2 Kor 12:6–10; Ef 6:10

Menkää ja tehkää (kaikki kansat)

Raamatusta käy ilmi kuinka Jeesus itse on varsinainen lähetystyöntekijä. Hän johdattaa seuraajiaan tekemään työtä. Tässä käskyssä hän käskee mennä ja tehdä. Tämä käsky jo itsessään sai apostolit liikkeelle. Jumalan sana ei vain käske, vaan on uutta luova sana, joka saa tekemään. Samalla Jeesus itse toimii lähetettyjen kautta Pyhässä Hengessään. Siksi Jeesuksen sana menemisestä saa aikaan myös liikettä ja tekemistä. Tätä Jumalan aikaansaamaa lähetemistä, liikettä ja tekemistä voi pohtia tekstien Joh 17:18; 20:20–21; Fil 1:8–11 ja Fil 2:13 kanssa.

Jeesuksen käskyn sanat ’menkää ja tehkää’ voisi kääntää myös ajatuksella kulkiessanne tehkää Jeesukselle opetuslapsia. Seuraavassa videossa on yksi tarina siitä, kuinka liikkeellä ollessa tapahtui monenlaista:

Video: Tarina Siperiasta liikkeellä olemisesta sekä kasteesta etäisessä kylässä (2–3 min)

https://www.youtube.com/watch?v=v2YNHxywEO8

Kaste ja opetus

Kristuksen seuraajat kaikkialla maailmassa kastavat ja opettavat ihmisiä. Moni kristitty on saanut kasteen jo lapsena. He ovat kenties saaneet kasvaessaan opetusta vanhemmilta ja rippikoulussa. Aikuisina kastetut saavat opetusta jo ennen kastetta. Ympäri maailmaa on luterilaisissa kirkoissa rippikouluja sekä konfirmaatioita. Tätä lukiessa tai rippikoulua käydessä myös Afrikassa, Aasiassa, Amerikoissa sekä Euroopan eri osissa käydään rippikoulua. Rippikoulun päätteeksi rippikoululaiset kaikissa maissa polvistuvat alttarille ottamaan vastaan ehtoollista.

Kastamalla ja opettamalla tehdään opetuslapsia. Opettaminen ja oppiminen on elinikäistä. Jokainen meistä kristityistä voi oppia uutta koko ajan.

Video: tarina Siperiasta liikkeellä olemisesta sekä kasteesta etäisessä kylässä (2–3 min)

https://www.youtube.com/watch?v=v2YNHxywEO8

Työtä erilaisina yhdessä

Opetuksessa voi tuoda esiin, kuinka apostolit olivat varsin sekalainen joukko. Normaalissa elämässä veronkerääjä Matteus tai vallankumouksellinen Simon Kiivailija eivät olisi voineet tulla toistensa kanssa toimeen, koska he olivat poliittisesti eri puolilla. Ilman Jeesusta he olisivat käyneet toistensa kimppuun ja olisi tullut rumaa jälkeä. Apostoleilla oli myös erilaisia tarpeita ja käyttäytymistapoja. Pietari oli aina ensimmäisenä ryntäämässä joka paikkaan. Johannes puolestaan oli se, joka huomasi asioita Pietaria enemmän sekä piti aterioilla päätänsä Jeesuksen rinnan päällä. Olisiko siis normaalielämän päällepäsmäri Pietari ja hiukan herkkä Johannes voineet kovinkaan hyvin tulla toistensa kanssa toimeen? Opetuslapsista käy ilmi kuinka erilaiset ovat yhdessä ja Jeesus yhdistää heidät. Lähetyskentillä tätä yhteyttä erilaisten ihmisten ja jopa entisten vihamiesten välillä voi nähdä. Virossa toisen maailmansodan jälkeen jotkut virolaiset kyydittivät valtion vihollisia ja jotkut joutuivat kyyditettäviksi. Nyt Viron vapauduttua kyyditsijä ja kyyditettävä saattavat polvistua saman alttarin äären. Ugandan pakolaisleireillä tai muissa Afrikan maissa saman alttarin ääreen saattavat polvistua ennen toisia vastaan taisteluita käyneitten heimojen jäseniä.

Rippikoulussa voidaan miettiä yhdessä tai opetuksessa, kuinka rippileirillä tai -koulussa olevat ovat erilaisia, kuten apostolit olivat. Rippikoululaisilla on erilaisia lahjoja ja ominaisuuksia, joista jokainen voi olla tarpeen. Tätä jokaisen tarpeellisuutta työssä voidaan kuvata vaikka joukkueurheiluna, jossa jokaisella on oma pelipaikkansa ja toisaalta taustalla on suuri huoltojoukko, joka mahdollistaa pelaamisen.

Lähetystyökin on jonkinlainen joukkueurheilu – siinä tarvitaan meistä jokaista. Rippikoulussa jokainen voi hetken miettiä mikä se oma paikka tässä kokonaisuudessa voisi olla. Onko se huoltojoukoissa vai kenties lähempänä lähetyskenttiä. Pohdinnan taustaksi voi ottaa raamatunkohdan Ef 4:9–12.

Rukous lähettien ja lähetyskenttien puolesta

Jokainen meistä voi rukoilla. Rukous on puhetta Jumalan kanssa. Rukouksen ei tarvitse olla korulauseita ja se voi olla jopa hiljaisia huokauksia. Meitä kuitenkin kehotetaan rukoilemaan lähetystyöntekijöiden ja lähetyskenttien puolesta. Paavalikin pyysi rukoustukea ja rukousta voi pohtia hänen pyyntönsä avulla Kol 4:2–3.

Ajatuksia rukouksesta enemmän kts. otsikko Rukous sivulla 7.

Hyvät teot lähetystyössä

Lähetystyössä ihmiset kohdataan kokonaisuuksina. Tämä merkitsee sitä, että ihmisen erilaiseen hätään pyritään reagoimaan mahdollisuuksien mukaan. Tästä asiasta kertoo Matteuksen evankeliumin kohdat:

Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa (Matt 5:16).

Jeesus sanoi: ”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille (Matt 5:43–45).

Jumalan rakkaus arkisissa asioissa heijastaa myös tärkeämpää rakkautta eli Jumalan rakkautta Jeesuksen työssä ristillä. Jeesus auttoi ihmisiä ja lopulta myös rukoili ristillä vainoojiensa puolesta (Luuk 23:33). On vaikeaa puhua tästä rakkaudesta, jos näin ei ole tilanteissa, joissa toinen näkee nälkää tai on muuten hankaluuksissa.

Kts. lisää ajatuksia hyvistä töistä otsikon Rakkauden kaksoiskäsky alta

Ajatuksia lähetystyöstä voi ripotella myös erilaisten oppituntien sekaan varsinaisen lähetystyöstä sekä lähetyskäskystä kertovan oppitunnin lisäksi. Seuraavassa käsitellään ideoita rakkauden kaksoiskäskyyn, uskontunnustukseen, sakramentteihin sekä rukoukseen liittyen. Otsikon Ideoita yhdelle tai kahdelle oppitunnille lähetystyöstä alla on käsitelty lähetyskäskyä linkki.

Näitä teemoja ovat:

Rakkauden kaksoiskäsky
Uskontunnustus ja lähetystyö
Rukous
Sakramentit yhdistävät

Rakkauden kaksoiskäsky

Rakkauden kaksoiskäsky johdattaa meitä rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä. Lähetystyössä tämä lähimmäisen rakkaus näkyy parhaiten erilaisissa projekteissa, joissa autetaan ihmisiä. Jumalan rakastaminen vie myös kertomaan Jumalasta ja Jumalan teoista.

Aina emme voi auttaa ihmistä mutta aina voimme rukoilla ihmisen puolesta. Joskus pienikin teko voi merkitä paljon. Seuraavassa on tarina pienistä teoista ja niiden vaikutuksista:

Video: (2 min)

https://www.youtube.com/watch?v=--pnyQaB-lc

Kun Jeesus opetti rakkauden kaksoiskäskystä, niin hän nosti esikuvaksi sekakansaan kuuluvan Laupiaan samarialaisen (Luuk 10:25–37). Juutalaisille oli vaikea ajatus, että sekakansaan kuuluva samarialainen voisi olla heitä parempi. Kun lähetystyö alkoi Samariassa, niin siinä tekijänä ei olekaan apostolit, vaan diakoniatyöntekijäksi valittu Filippos (Apt. 8:4–13). Filippos teki itse asiassa niitä samoja tekoja, joita Jeesus lähetti tekemään 12 tai 72 opetuslasta: auttamaan ja julistamaan evankeliumia (Luuk 9:1–6; 10:1–12).

Lähetystyössä diakoniatyötä käytetään osoittamaan Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Tätä rakkauden työtä jotkut lähetystyöntekijät tekevät työkseen. Heillä on sydämessään myös suurin ja tärkein Jumalan rakkaus eli Jeesuksen tekemä työ ristillä kaikkien ihmisten puolesta. Tätä sanomaa he myös välittävät ihmisille tehdessään diakoniatyötä.

Pohdintaa rippikoululaisille: miksi diakoniatyöntekijät ovat erityisen hyviä lähetystyöntekijöitä?

Miten voisin tehdä tässä ja nyt hyvää toiselle rippikoululaiselle/opettajalle tms.?

Videolinkeissä diakoniatyöstä lähetyskentillä:

Video: (5 min)

https://www.youtube.com/watch?v=9LMzk9ANHSU

Uskontunnustus ja lähetystyö

Taivaallinen Isä ja luominen

Jumala on luonut maailman sekä antanut meille ihmisille erilaisia kykyjä ja persoonan piirteitä. Jumala voi käyttää työssään meitä jokaista sellaisina kuin me olemme ja siten myös lähetystyössä. Apostolitkin olivat persoonina ja taitojensa puolesta erilaisia. Esimerkiksi ne, jotka hallitsivat kirjallisen taidon, olivat evankeliumien kirjoittajina. Pietari johtamiseen tottuneena ja siihen taidot omaavana valittiin johtajaksi. Pelastettuina ja Pyhän Hengen pyhittäminä Jumala käytti luontaisia lahjoja työssään.

Joku harrastaa shakkia ja toinen jalkapalloa, kumpaakin Jumala voi käyttää työssään hyödyksi. Jokainen taito voi olla avaamassa tietä keskusteluyhteyteen uusien ihmisten kanssa. Harrastamalla jotain asiaa yhdessä ihmisten kanssa tutustuu heihin ja se mahdollistaa myös Jeesuksesta puhumisen. Nykyään tehdään mm. urheilulähetystä, jossa ihmisten tavoittamiseksi lähetystyöntekijä aloittaa jonkin säännöllisen liikuntamuodon tavoittaakseen nuoria. Sisäänpäin kääntynyt introvertti on yleensä parempi kuuntelija kuin suulas ekstrovertti. Ekstrovertin puolestaan on helpompaa avata suunsa vaikeissakin tilanteissa. Kumpiakin taitoja tarvitaan lähetystyössä. Jumala käyttää myös eri kansoja työssään. Jos sata vuotta sitten Euroopasta lähti paljon lähetystyöntekijöitä, niin nyt lähtee Afrikasta ja Aasiasta eniten lähetystyöntekijöitä.

Evankeliumi on myös tarkoitettu kaikille ihmisille. Jumala on luonut meidät kaikki ihmiset. Hän on tarkoittanut myös, että me olisimme hänen yhteydessään. Syntiinlankeemuksessa tämä yhteys on kadonnut. Siksi Jumala etsii jokaista ihmistä, jotta se luotu yhteys palautuisi. Koska tämä yhteys on katkennut, niin ihmisessä herää ajatus siitä, että elämästä puuttuu jokin olennainen asia. Yhteys Jumalaan täyttää tämän aukon ihmisessä.

Pohdintakysymyksiä: mitä taitoja ja kiinnostuksenaiheita minulla on? Voisiko niitä käyttää lähetystyössä?

Jeesus ja pelastus

Johanneksen evankeliumin sanat ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut” kertovat jo kuinka Jumala on Jeesukseen uskomalla saatavan pelastuksen tarkoittanut kaikille kansoille eli koko maailmalle (Joh 3:16). Lähetyskäskyn sanat ”Menkää ja tehkää kaikki kansat” kertovat samasta asiasta (Matt 28:19). Koska Jeesus on kuollut kaikkien ihmisten puolesta, niin järkevä seuraus on tästä se, että ilosanomaa eli evankeliumia Jeesuksesta julistetaan kaikille ihmisille kansallisuudesta, iästä tai yhteiskuntaluokasta riippumatta.

Vanhassa testamentissa oli paljon sellaisia uhreja, joiden perusteella joku katsottiin kelvolliseksi palvelemaan Jumalaa. Jeesuksen tekemän uhrin takia näitäkään uhreja ei tarvita. Jeesuksen tähden mekin olemme kelvollisia tekemään lähetystyötä. Jo kasteen yhteydessä meidät puettiin valkeaan vaatteeseen, konfirmaatiossa alba sekä jumalanpalveluksessa pastorin alba kuvastavat tätä Jumalalta saatua puhtautta palvella. Samalla tavalla ne, jotka lähetetään lähetystyöhön, niin puetaan siunaamistilanteessa albaan, joka kuvastaa Jumalan antamaa puhtautta. Se puhtaus ei ole meidän varassamme, vaan se on Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen varassa.

Puhtautta palvella voi pohtia ylipappi Joosuasta kertovan tekstin tai Jesajan profeetaksi kutsumisen pohjalta (Sak 3:1–7; Jes 6:1–7). Lähetystyöntekijän tarvetta saada päivittäin anteeksiantamus voi pohtia Paavalin henkilökohtaisella kuvalla hänen omasta uskostaan (Gal 2:19–20).

Pyhä Henki ja seurakunta

Paavali kuvaa seurakuntaa eli kristittyjen yhteisöä ruumiina, jossa on erilaisia jäseniä. Tämä osaltaan kertoo siitä mitä Jeesus on tehnyt meidän edestämme – meidät on liitetty Kristuksen ruumiiseen hänen ristillänsä ansaitseman anteeksiantamuksen takia. Pyhä Henki varustaa ja vahvistaa meistä jokaista palvelemaan omalla paikallaan. Tässä ruumiissa on myös erilaisia lahjoja, jotka Pyhä Henki on antanut. Näitä kaikkia lahjoja voidaan käyttää lähetystyön tukemiseen tai lähetystyössä.

Tehtävä: Ryhmissä voidaan pohtia miten eri Pyhän Hengen lahjoja voidaan käyttää lähetystyössä tai seurakunnan hyväksi (Room 12:4–8; 1. Kor 12:12–31).

Lahjat joita tekstissä listattu: (Room 12: profetoiminen, palvelu, opetus, rohkaiseminen, omastaan antaminen, johtaminen, köyhien auttaminen; 1. Kor 12: kyky jakaa viisautta ja tietoa, uskon voima, parantamisen lahja, ihmeiden tekeminen, profetoiminen, kyky erottaa henget toisistaan, kielillä puhuminen, kyky tulkita puhetta)

Rukous

Rukous on jokaisen kristityn etuoikeus. Jumala on luvannut kuulla kaikki rukoukset. Lähetystyön tukemiseksi tarvitaan rukousta. Tämän aktivoimiseksi voidaan antaa tehtäviä tunnilla tai iltaohjelmaan.

Tunnille tuotavia asioita:

Oppitunnilla voidaan esitellä Sleyn rukouskalenteri fyysisenä tai netistä. Kalenterin voit löytää netistä osoitteesta: https://www.sley.fi/toiminta/lahetystyo/lahettajana-lahetystyossa/ Kalentereita voi tilata Sleyn lähetyksen osastokoordinaattorilta anu.laine@sley.fi

Erilaisia tehtäviä rukoukseen liittyen:

1) Rukousta lähetyskenttien puolesta esim. iltaohjelmissa:

Laaditaan yhteinen rukous lähetyskenttien puolesta tunnilla ja rukoillaan iltaohjelmassa. Huomioidaan erityisesti nuorisotyö Virossa sekä Sokkien työ Ugandassa.

Videolinkit ja nettisivulinkit, joista voi tutustua näihin töihin:

https://www.youtube.com/watch?v=TdopJTQTmLI (4 min)

https://youtu.be/TdopJTQTmLI (5 min)

https://www.youtube.com/watch?v=04HvUivoBhE (5 min)

https://www.youtube.com/watch?v=t7-ilLRE1jw&list=PLHv66RYXfjqFODKEwKTTvKk_lDVChdylk&index=8 (4 min)

https://www.youtube.com/watch?v=TtRMfguBBkc (4,5 min)

https://www.taivaallinenlahja.fi/anna-ja-taisto-sokka

https://www.taivaallinenlahja.fi/nuorisotyo-virossa

Facebook: Noored Isa Südamel, MISSIOlenius

Instagram: nooredisasydamel

2) Ryhmätehtävä miettiä mitä Paavalin rukouspyyntö merkitsee

Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta. Rukoilkaa myös minun puolestani, että minulle annettaisiin oikeat sanat suuhun, kun ryhdyn puhumaan, ja että voisin rohkeasti julistaa evankeliumin salaisuutta, jonka vuoksi olen lähettiläänä, nyt vankilassa. Rukoilkaa, että voisin puhua rohkeasti, niin kuin minun tulee. (Ef 6:18–20)

3) Voi tehdä rippikouluryhmälle omat rukouslistat

Yhdessä / pienissä ryhmissä etsitään infoa osoitteesta sley.fi/lahetystyo. Jokainen ryhmä muodostaa 2–3 rukousta. Niitä rukoillaan iltaohjelmissa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää Sleyn rukouskalenteria ja poimia niistä muutaman rukousaiheen ja kirjoittaa niiden pohjalta rukouksia. Kalenteri löytyy osoitteesta:

https://www.sley.fi/toiminta/lahetystyo/lahettajana-lahetystyossa/

4) Isä meidän -rukous eri kielillä

Isä meidän -rukousta jokainen kristitty rukoilee ympäri maailman. Siinä meistä jokainen rukoilee taivaallista Isä. Siinä rukouksessa myös tulee esiin toivo lähetystyöstä eli Jumalan valtakunnan tulemisesta. Pyydämmehän siinä Jumalalta ”Tulkoon sinun valtakuntasi.”

Tehtävä: Isä meidän rukous usealla kielellä

Linkistä löydät valmiina Isä meidän -rukouksia muutamilla kielillä translitteroituina. Nämä erikieliset rukoukset voidaan jakaa rippikoululaisille. He voivat annettujen vaihtoehtojen pohjalta yrittää arvata mikä kieli kulloinkin on kyseessä. Eri vaihtoehtoina on jokainen kieli, joka on mahdollinen eli swahili, eesti, venäjä, japani, farsi, mongoli, burma sekä arabia. Tämän lisäksi voidaan miettiä yhdessä eestinkielistä versiota ja sitä, miten se eroaa suomenkielisen kanssa tai mitä me siitä ymmärrämme. Täältä löydät Isä meidän -rukouksia eri kielillä.

5) Laulukin voi olla rukousta

Leirin aikana voi myös opetella esimerkiksi ruokalaulun viron kielellä. Näiden sanojen merkitystä voi myös arvuutella yhdessä tai ryhmissä.

Suomennos: Herra siunaa leipämme. Ole aina kanssamme. Aamen.

Sakramentit yhdistävät

Paavali kuvaa kirkkoa Kristuksen ruumiina. Siinä ruumiissa on erilaisia jäseniä, jotka täydentävät toisiaan. Tähän Kristuksen ruumiiseen yhdistävät kaste ja ehtoollinen. Varsinaisesti näissä molemmissa – kasteessa ja ehtoollisessa – päästään Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen yhteyteen. Myös ehtoollisessa puhutaan Kristuksen ruumiista, joka Ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä viittaa myös ylösnousseeseen Kristukseen, joka on ruumiinsa pää (Room 6:3–4; Kol 2:11–12; 1. Kor 10:16–17). Siksi nämä molemmat yhdistävät niin Kristukseen kuin myös toinen toiseemme. Näitä kaikkia opetetaan rippikouluissa ympäri maailman tälläkin hetkellä.

Lähetyskäskyn mukaan yksi olennainen tapa tehdä opetuslapsia oli kastaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tämä teko koskettaa lähetyskäskyn mukaan kaikkia kansoja. Siksi se yhdistää kaikki kansat. Kasteen yhdistävyyttä koko laajaan kirkkoon voi miettiä esimerkiksi kohtien 1. Kor 12:13, Gal 3:26–28 ja Ef 2:14–19 kautta.

Kun me polvistumme ehtoolliselle, niin samalla hetkellä monessa muussa maassa on jo polvistuttu, polvistutaan tai valmistaudutaan polvistumaan. Ehtoollisen yhdistävyyttä voi tutkia tekstin 1. Kor 10:16–17 perusteella.

Jo kuolleet kristityt ovat aikanaan kastettu ja he ovat nauttineet ehtoollista. Perille päässeitten kristittyjen yhteyttä voi tutkia tekstin Hepr 12:22–24 avulla.

Tehtävä: Kaikkia näitä tai osaa näistä yhteyden muodoista voi yhdessä miettiä.

Yksi vaihtoehto rakentaa rippileiri lähetyksen näkökulmasta on ripotella lähetykseen liittyviä aiheita sinne tänne eri opetettavia aiheita. Toinen tapa on sellainen, jossa alusta lähtien tuodaan esiin lähetystyötä osana rippikoulua. Tällöin rippikoulun opetusten järjestys voi tukea lähetystyön esillä pitämistä leirillä. Toisaalta tällöin voi jo lyöntivirheetykäteistapaamisissa ottaa huomioon.

Mahdollinen rakenne rippileirille

Kaste- ja lähetyskäskyn käsittely voidaan sijoitta jo heti leirin alkupuolelle painottamaan rippileirin lähetystyön painotusta. Tässä yhteydessä voidaan käydä läpi oppaassa käytyjen teemojen lisäksi kastetta ja erilaisia teemoja globaalista maailmasta, kuten monikulttuurillisuutta, rikkautta ja köyhyyttä yms. Tässä yhteydessä voidaan käsitellä myös opetuslasten erilaisuutta ja tuoda esiin, kuinka jokainen rippikoululainen on erilainen.

Tähän alkuun voidaan ottaa mukaan myös rukous ja siihen liittyvää tematiikkaa. Rukous voi läpäistä koko leirin.

Kasteen ja lähetyksen käsittelyn jälkeen voidaan käsitellä Jeesusta persoonana ja miten hän eroaa muista uskonnollisista hahmoista. Tähän yhteyteen voidaan tuoda ajatuksia otsikon Jeesus ja lunastus alla olevia ajatuksia.

Jumalanpalvelus, ehtoollinen ja seurakunta voivat olla aiheet, jotka seuraavat Jeesuksen persoonan käsittelyä. Nämä kaikki ovat lähetystyön hedelmiä. Yksittäinen ihminen kääntyy ensiksi ja sitten vähitellen muodostuu tarve jumalanpalveluksille ja seurakunnan muodostumiselle.

Etäisemmät aiheet kuten luominen ja kolminaisuus voivat olla esimerkiksi vasta leirin loppupuolella.

Aiheita, joita voi käsitellä etukäteistapaamisissa

Erilaisten tutustumisten jälkeen ensimmäinen asia käsiteltäväksi etukäteistapaamisessa voisi olla kysymys siitä kuka on tuonut evankeliumin meille. Tällöin koko rippikoulu alkaa evankeliumin levittämisestä. Samalla voi keskustella maailmanlaajasta kirkosta, joka hyvin jäsentyy esimerkiksi Apostolien tekojen ajatuksella lähetystyöstä alkaen Jerusalemista aina maailman ääriin saakka (Apt.1:8). Tähän nivoutuu ainakin jollain tasolla myös teemaksi Globaali maailma.