Markuksen evankeliumin raamattupiirin 2. päätöshartaus: Pysykää minussa

”Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niin kuin oksa, ja hän kuivettuu, ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen ja ne palavat” (Joh 15:6). Kuinka pysyn Kristuksessa, kuinka säilyn tuoreena oksana hänessä? Oksa pysyy tuoreena niin kauan, kuin se käyttää elämäkseen sitä mehua, joka virtaa rungosta. Niin kauan kuin oksa tarvitsee puuta, niin kauan se myös viheriöi ja kantaa hedelmää. Niin kauan kuin sinä pysyt vaivaisena, köyhänä syntisenä, jolla Kristuksen veressä on syntien anteeksiantamus, niin kauan pysyt oksana. Kristuksen ruumis ja veri on köyhän syntisen ainoa matkaeväs. Niin kauan kuin niitä tarvitset, niin kauan myös pysyt elossa. Jeesus sanoo: ”Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hän pysyy minussa ja minä hänessä” (Joh 6:56). Juuri siinä on meidän kilvoituksemme, että vain pysyisimme vaivaisen syntisen paikalla, sillä paikalla, jossa ei ole mitään muuta lohdutusta kuin syntien anteeksiantamus ja jossa ei mikään muu tyydytä sieluamme kuin ristiinnaulittu Kristus. Niin kauan kuin oksa tarvitsee puunrungon mehua, niin kauan se pysyy tuoreena. Mutta muuten se hakataan pois ja se kuivettuu ja palaa.

Herra Jeesus Kristus! Kiitos, että saamme olla oksia sinussa, tosi viinipuussa. Kiitos, että jo kasteessa olet meidät itseesi liittänyt. Auta meitä pysymään sinussa. Ole sinä, Kristus, meidän sydämemme ainoa kaipaus ja sielumme ainoa ikävä. Anna lihasi ja veresi tänäänkin olla meidän ainoa matkaeväämme ja meidän henkemme nälän ja janon tyydyttäjä. Herra, siunaa meitä!

K. V. Tamminen / Hyvässä turvassa