1. Kor 5
Paavali puuttuu Korintissa esiintyneeseen siveettömyyteen ja vaatii seurakuntaa sisäiseen järjestykseen.
- Mitä arvosteltavaa Paavalilla olisi teidän seurakuntanne siveellisestä kurista? Mitä hän mahtaisi sanoa, jos näkisi meidän seurakuntiemme tilan? Mihin kaikkiin asioihin hän kiinnittäisi huomiota?
- Onko seurakunnan paimenilla tämän luvun perusteella lupa tai velvollisuus puuttua seurakuntalaisten elämään? Mitä yleinen mielipide siitä sanoisi?
- Kirkon historian aikana on usein pyritty ”puhtaisiin” seurakuntiin ja synnittömien ehtoollisenviettoihin. Onko tämä nykyisin mahdollista tai onko se tarpeellista?
- Miten on mahdollista, että Paavali käskee jakeessa 7 korinttilaisten etsiä puhtautta ja samalla itse julistaa heidät puhtaiksi?
- Jos ihmisiä alettaisiin tämän kirjeen perusteella ajaa ulos seurakunnistamme, jäisitkö sinä sisäpuolelle vai ulkopuolelle?
- Paavali mainitsee muiden karkeiden syntien joukossa myös ahneuden ja pahan puhumisen toisista (KR: ’pilkkaaja`). Mitä nämä synnit tarkoittavat ja ovatko ne yleisiä seurakunnissamme?
Päätöshartaus:
Valitettavasti täällä tapahtuu usein, että Kristukseen kastetut sielut kokonaan kadottavat uskon ja hyvän omantunnon (1. Tim 1:19), unohtavat kasteessa lahjoitetun puhdistuksen synneistänsä (2. Piet 1:9) ja käärivät itsensä maailman saastaisuuteen. Heidän himonsa voittavat heidät, he lankeavat pois ja ristiinnaulitsevat itselleen uudestaan Jumalan Pojan (Hebr 6:9). Pyhän Hengen täytyy nyt herättää tällaiset ihmiset kuoleman unesta ja valaista heitä uudestaan niin, että he tuntevat Jeesuksen Kristuksen, josta he ovat vieraantuneet. Sen tähden Henki sanookin: ”Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse, niin Kristus sinua valaisee!” (Ef 5:14). Ja suuri on Pyhän Hengen uskollisuus näiden kadonneiden etsimisessä ja eksyneiden tallelle tuomisessa! Tämän Herra itse todistaa ihanassa vertauksessaan kadonneesta rahasta, kun hän sanoo: ”Jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää?” (Luuk 15). Vieläkin uskollisemmin tahtoo Herran Henki koota kadonneita sieluja jälleen Kristuksen luo, valistaa heitä sanan valolla ja tuoda heidät armon turviin Jumalan luo. Ilman tätä Pyhän Hengen uskollisuutta ei yksikään kasteen liitosta langennut syntinen enää lunastajaansa löytäisi, eikä Isän armoihin ikinä jälleen ehtisi. Mutta kiitos olkoon Jumalalle, iankaikkiselle Isälle, joka rakkaan Poikansa tähden väsymättömän armollisesti ja uskollisesti etsii eksyneitä ja kadonneita lapsiansa Pyhän Henkensä työn avulla ja joka riemuitsee löydettyään yhdenkin heistä!
F.G. Hedberg, Virvoitusta väsyneille