Raamattupiiriopas: Kuudes kokoontumiskerta. 1. Tess 5:12-28

Paavali päättää kirjeensä lyhyihin kehotuksiin. Kehotukset ovat konkreettisia ja liittyvät seurakunnan jokapäiväiseen elämään.

  1. Miten suhtaudumme seurakunnan opettajiin ja muihin työntekijöihin? Onko heitä lupa arvostella?
  2. Keitä ovat kurittomat meidän aikanamme? Miten heitä tulee nuhdella? Keitä alakuloiset ja heikot? Miten heidän kanssaan tulee toimia?
  3. Miten voimme käytännön elämässä toteuttaa jakeen 16 kehotusta? Onko toteuttaminen mahdollista?
  4. Mitä jae 17 tarkoittaa? Voimmeko rukoilla lakkaamat¬ta?
  5. Paavali kehottaa kiittämään joka tilassa. Miksi Paavali antaa tällaisen kehotuksen? Voiko vaikeuksien keskellä kiittää?
  6. Myös meidän aikanamme esiintyy profetoimista. Miten siihen pitää suhtautua? Mistä tiedämme, onko profetia hyvä vai paha? Ks. 1Kor 14.
  7. Onko meidän elämämme kokonaisuudessaan nuhteetonta? Onko elämässämme alueita, joille emme päästä Jumalaa? Mitä ne ovat? Mitä apostoli opettaa?
  8. Mitä merkitsee, että Jumala on uskollinen? Olemmeko me uskollisia Jumalalle? Lukekaa 2Tim 2:13.

 

Päätöshartaus:

”Kypärinämme pelastuksen toivo.” (1Tess 5:8).

Pelastuksen kypäri on ylhäällä taivaassa olevan toisen elämän odotus ja toivo. Siksi me uskomme Kristukseen ja kärsimme kaiken. Jos tätä ei olisi, me emme voisi torjua meihin suunnatuja iskuja. Tottahan me näemme ja tunnemme joka päivä sen surkeuden, jonka perkele ja maailma tuottavat meille lakkaamatta. Mieluummin kuolisimme, jos olisi kärsittävä tätä kaikkea vain jonkin ajallisen edun tähden. Sanoohan Paavali: ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.” Omasta puolestani en tahtoisi eläissäni seistä yhtä ainoaa tuntia saarnastuolissa, vaikka minulle annettaisiin siitä kolme valtakuntaa. Meillä on siis oltava muu lohdutus, koskapa sekä perkele että maailma kiusaavat niin kauheasti sieluamme ja ruumistamme vaivaten meitä ikään kuin olisi turhaa ja hyödytöntä kaikki se, minkä teemme ja kärsimme. Lohdutuksenamme on nyt kuitenkin tämä: Me uskomme, että Jeesus Kristus, joka on maailman, synnin, perkeleen ja kaiken Herra ja jonka kautta meillä totisesti on odotettavissa toinen elämä, pelastaa meidät kaikesta tästä surkeudesta ja tuskasta. Hän panee jalkaimme alle kaiken sen, mikä nyt ahdistaa ja vaivaa meitä.

Martti Luther/Mannaa Jumalan lapsille