Oletko joskus ollut perheleirillĂ€? Sellaisella, jossa lapset juoksevat pitkin pihaa ja aikuiset rupattelevat keskenÀÀn. VĂ€lillĂ€ kokoonnutaan koko leirivĂ€en kesken yhteen laulamaan, leikkimÀÀn tai syömÀÀn ja sitten taas jatketaan puuhastelua leiritunnelmissa oman perheen kesken. KristillisellĂ€ perheleirillĂ€ tĂ€rkeĂ€ osa ohjelmaa ovat hetket, joissa ollaan Raamatun ÀÀrellĂ€. ĂĂ€nekĂ€skin perheleiri hiljentyy hetkeksi aamu- ja iltahartauteen ja raamattuopetuksiin. Ollaan yhdessĂ€ tĂ€rkeimmĂ€n ÀÀrellĂ€, Jumalan perheenĂ€.
PerheleirillĂ€ koolla on joskus hyvinkin sekalainen seurakunta, eri tilanteista ja taustoista koolle tullut joukko. Parin pĂ€ivĂ€n aikana koetaan iloja ja suruja, harmistuksia ja innostumista kaiken tekemisen ja touhuilun lomassa. SiinĂ€ samalla konkretisoituu ajatus siitĂ€, kuinka me kaikki kuulumme Jumalan perhevĂ€keen, emme vain kirkossa istuessamme, vaan jokaisen leikin, ruokailun ja askartelunkin aikana. Mukana ovat oman perheen jĂ€senet, lapset ja vanhemmat, tai ehkĂ€ isovanhempi tai kummi on lĂ€htenyt mukaan leireilemÀÀn. YhtĂ€ lailla Jumalan perhevĂ€keĂ€ ovat kaikki ne uudet leirikaverit, jotka nĂ€hdÀÀn nyt ensimmĂ€istĂ€ kertaa. Myös heidĂ€t on kutsuttu mukaan â eikĂ€ vain leirille vaan seurakuntaan ja Jumalan perheeseen. Leikin ja keskustelujen ohella alkaa hahmottua, ettĂ€ me olemme yhtĂ€. Tuokin minulle tuiki tuntematon lapsi on ihan yhtĂ€ lailla Jumalalle rakas kuin minĂ€ itse. Ja tuokin vieras aikuinen mahtuu Jumalan kĂ€mmenelle, samaan paikkaan, jossa itse saan olla. MeidĂ€t kaikki on kutsuttu ja meitĂ€ erilaisia perheitĂ€ ja yksilöitĂ€ yhdistÀÀ kaikista tĂ€rkein asia, Jeesus.
Helluntai on seurakunnan syntymĂ€juhla. Se on hetki, jolloin suljetut ovet avautuivat ja evankeliumi alkoi kulkea yli kieli- ja kulttuurirajojen. Pari tuhatta vuotta sitten Jerusalemissa oli koolla ihmisiĂ€ monista kansoista. YhtĂ€kkiĂ€ tapahtui jotakin, mikĂ€ pysĂ€ytti heidĂ€t kaikki: tavalliset galilealaiset miehet alkoivat puhua, ja jokainen kuuli sanoman omalla kielellÀÀn. HĂ€mmennys, ihmetys ja kysymykset tĂ€yttivĂ€t ilman. PyhĂ€ Henki vuodatettiin opetuslasten pÀÀlle, ja siitĂ€ syntyi jotain, mikĂ€ elÀÀ ja vaikuttaa tĂ€nĂ€kin pĂ€ivĂ€nĂ€. PyhĂ€n Hengen vuodattaminen ei synnyttĂ€nyt vain jotakin liikettĂ€ tai jĂ€rjestöÀ, vaan Jumalan perheen, johon kutsu kuuluu yhĂ€: âKÀÀntykÀÀ ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi PyhĂ€n Hengen. TeitĂ€ tĂ€mĂ€ lupaus tarkoittaa, teitĂ€ ja teidĂ€n lapsianne, ja myös kaikkia niitĂ€, jotka ovat etÀÀllĂ€ â keitĂ€ ikinĂ€ Herra, meidĂ€n Jumalamme, kutsuu.â (Apt. 2:38â39)