🔒 Kaipaanko taivaaseen vai Jumalan luo?

 

Raamatunlukusuunnitelmani käskee minun avata Filippiläiskirjeen. Sen ensimmäisessä luvussa apostoli Paavali tuskailee kahden kaipuun välillä: toisaalta halu päästä perille jäytää jo vahvana, toisaalta orastavat seurakunnat tarvitsevat Paavalia opettajakseen. Jään makustelemaan Paavalin tapaa kuvata kaipuuta taivaaseen: “Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo, sillä se olisi kaikkein parasta.” Taivaskaipuu on toki minullekin tuttu tunne, mutta Paavalille Kristus on niin kaikki kaikessa, että joudun väkisinkin pohtimaan, mikä oikeastaan saa minut kaipaamaan taivaaseen.

Usein samaistun profeetta Eliaan, joka oli niin kyllästynyt taistelemaan pahuutta vastaan, että pyysi Jumalaa jo ottamaan hänet pois. Kun velvollisuudet kasaantuvat, ihmissuhteet sakkaavat ja maailman murheet painavat raskaina hartioita, tuntuu luontevalta huokailla Jumalan puoleen. Kaipaanko kuitenkaan hänen luokseen silloin, kun ystäviä riittää ympärillä ja hankkeeni tuntuvat menestyvän?

Muistan, kuinka joskus lapsena luin Ilmestyskirjaa ensimmäistä kertaa. Siinä taivas kuvattiin kyllä kauniina ja upeana, mutta silti en voinut pettymykselleni mitään. Ihmisen osa vaikutti olevan laulaa ylistyslauluja Jumalan edessä, ja vieläpä kokonaisen ikuisuuden. Ajattelin, että ennen pitkää kyllästyisin takuuvarmasti. Nykyäänkin aikoina, jolloin rukouselämä tuntuu takkuavan, ajatus ikuisesta ylistyksestä ei ole se rohkaisevin. Ehkä se kuitenkin on sitä, mitä sieluni todella haluaa silloin, kun mikään synti ei ole sitä repimässä vääriin suuntiin.

Laadukas verkkojournalismi vaatii resursseja.
Vain 6,9 € kuukaudessa saat Sanansaattajan verkkojutut luettaviksesi
ja tuet kristillisiä kirjoittajia.

Artikkeli Kaipaanko taivaaseen vai Jumalan luo? julkaistiin ensimmäisen kerran Sley Verkkokauppa.


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: