Me asumme kuoleman varjon maassa, kuten Jesajan yhdeksÀnnen luvun ensimmÀisessÀ jakeessa sanotaan. Siksi meille ja lÀheisillemme tapahtuu elÀmÀmme aikana isoja, joskus mullistavan jÀrkyttÀviÀ asioita. On pÀiviÀ, jolloin synnin ja sairauksien aiheuttama fyysinen ja psyykkinen kipu runtelee ankarasti. Toiset kantavat taloushuolten taakkoja, ja toisinaan kuoleman varjo lankeaa tummana lÀheistemme pÀÀlle.
MeillĂ€ kristityillĂ€ on se erityinen mahdollisuus, ettĂ€ voimme kÀÀntyĂ€ silloin Jumalan puoleen huutamaan tuskaamme ja pyytĂ€mÀÀn hĂ€neltĂ€ apua. Silloin ei jaksa korulauseita, vaan rukous on suoraa huutoa Jumalan puoleen: ”Jeesus, auta!” SiinĂ€ luotu on kohtaamassa Luojaansa syvĂ€llĂ€ tasolla. Omat mahdollisuudet ovat karisseet, eikĂ€ harhaluuloja ole myöskÀÀn omista ansioista Jumalan edessĂ€. Kun olet tĂ€llĂ€ heikon ja syntisen paikalla, saat Jeesuksen tĂ€hden uskoa asiasi ja koko elĂ€mĂ€si Kaikkivaltiaan kĂ€siin. Jumala rakastaa sinua ja vastaa viisautensa mukaan.
Vaikka olisimme niin lamaantuneita, ettemme jaksaisi rukoilla, HĂ€n on silti lĂ€hellĂ€: ”Herra on lĂ€hellĂ€ niitĂ€, joilla on sĂ€rkynyt sydĂ€n, hĂ€n pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.” (Ps. 34:19) HĂ€n asuu murtuneiden ja nöyrien luona, kuten Jesaja 57:15 sanoo. Ja samassa jakeessa Jumala lupaa: ”MinĂ€ virvoitan murtuneiden hengen ja herĂ€tĂ€n eloon nöyrien sydĂ€men.” Saat levĂ€tĂ€ HĂ€nen lĂ€hellÀÀn ja nĂ€issĂ€ lupauksissa.