Kirkkohallitus jätti Sleyn ilman virallista kolehtia myös vuonna 2027 – Auvinen: kirkon ja herätysliikejärjestön väliset jännitteet eivät saa vaikeuttaa lähetystyötä  

Kirkkohallitus jättää Sleyn ja Kansanlähetyksen ilman virallista kolehtia myös vuonna 2027, vaikka järjestöt ovat yhä kirkon sopimuslähetysjärjestöjä. Päätös herättää kysymyksen siitä, käytetäänkö kolehtijakoa lähetystyön tukemisen sijaan kirkkopoliittisen ohjauksen välineenä. Piispa Jolkkonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Kirkkohallituksen täysistunto poisti Suomen Luterilaiselta Evankeliumiyhdistykseltä ja Suomen Evankelisluterilaiselta Kansanlähetykseltä vuoden 2027 virallisen kolehdin. Piispa Jari Jolkkonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen, jossa ratkaisua arvostellaan rangaistusluonteiseksi. Kirkkohallitus jätti Sleyn ja Kansanlähetyksen ilman virallista kolehtia myös vuosi sitten.

Sleyn työlle voidaan edelleen koota kolehteja seurakunnan oman valinnan mukaan. Virallinen kolehti sen sijaan kuuluu kerätä kaikissa evankelis-luterilaisen kirkon päiväjumalanpalveluksissa tiettynä päivänä.

Sley on edelleen kirkon lähetysjärjestö. Piispainkokous päätti syyskuun 2024 kokouksessaan pitää Sleyn ja Kansanlähetyksen sopimusaseman voimassa. Lähetystyön perussopimus on solmittu kesäkuuhun 2028 asti. Piispainkokous on todennut järjestöjen noudattaneen perussopimusta ja Yhteinen todistus –asiakirjaa kansainvälisessä työssään.

Pohjaesityksen linja oli, että perussopimuksen solmineille lähetysjärjestöille osoitetaan vakiintuneen hallintokäytännön mukaisesti yksi virallinen kolehti. Tästä linjasta poikettiin jo vuoden 2026 kolehtijaossa. Vuoden 2027 ratkaisu jatkaa samaa linjaa. Lähetystyöstä vastaavan piispa Jari Jolkkosen eriävässä mielipiteessä päätöstä pidetään rangaistuksena, ei tasapuolisena kolehtien jaon välineenä. Jolkkonen viittaa myös Kirkon lähetystyön perussopimukseen, jossa kirkko sitoutuu kohtelemaan kaikkia sopimusjärjestöjään yhdenvertaisin perustein.

Mitä päätös merkitsee seurakunnille?

Virallinen kolehti velvoittaa seurakuntia ja suosituskolehti jättää päätöksen paikallisseurakuntien harkittavaksi. Seurakunta voi yhä kerätä kolehdin Sleyn työlle, solmia nimikkosopimuksen ja kutsua lähettejä vierailemaan seurakuntaan. Monessa seurakunnassa näin on tehty edelleen vuonna 2026.

Taloudellisesti virallinen kolehtipyhä on merkinnyt Sleylle kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Sleyn viimeisin virallinen kolehtipyhä vuonna 2025 tuotti noin 65 000 euroa. Summa ei kata lähetystyön kokonaiskuluja, mutta se on näkyvä osa seurakuntien lähetystehtävää.

Lähetysjohtaja Ville Auvinen pitää päätöstä vakavana, mutta hän korostaa, että työ ei lopu.

– Kirkkohallitus ei ole evännyt Sleyltä lähetysjärjestön asemaa, eikä sillä sellaiseen olisi valtuuksiakaan. Se on evännyt nyt kahdelta vuodelta sen virallisen kolehdin, joka on kuulunut sopimusjärjestöille vakiintuneena käytäntönä.

Auvisesta kolehdit näyttävät nyt olevan palkinto kirkkopoliittisesta linjasta.

– Lähetystyö ei ole kirkon sisäisen kiistan väline. Se on Kristuksen kirkolleen antama tehtävä. Evankeliumi kuuluu kaikille kansoille. Sitä työtä Sley tekee yhteistyökirkkojensa kanssa.

Auvinen kiittää seurakuntia, jotka ovat pitäneet kaikesta huolimatta myös Sleyn lähetystyötä esillä.

– Kiitos niille kirkkoherroille ja luottamushenkilöille, jotka ovat päättäneet kerätä kolehdin Sleyn työlle, vaikka sitä ei ole Kirkkohallituksen taholta määrätty. Teidän päätöksenne on merkinnyt konkreettista osallisuutta lähetystyöhön.

Auvinen ei kiistä jännitteitä kirkon ja järjestön välillä, mutta ei hyväksy niiden siirtämistä lähettien ja yhteistyökirkkojen kannettavaksi.

– Jos virallista kolehtia käytetään kurinpidon välineenä, kuten nyt näyttää käyneen, kärsijöiksi joutuvat usein maailman köyhimmät, joille evankeliumia ja taloudellista apua viedään ympäri maailmaa esimerkiksi Ugandan pakolaisasutusalueilla. Sitä emme voi pitää kirkon lähetyksen hyvänä hedelmänä.

Hän vetoaa seurakuntiin vuoden 2027 kolehtisuunnitelmia laadittaessa.

– Pyydämme, että seurakunta ottaa Sleyn työn suosituskolehdiksi ja pitää voimassa nimikkosopimukset. Lähettimme tulevat mielellään kertomaan työstään. Ystäviltä pyydämme esirukousta ja henkilökohtaista tukea. Jumala ei ole sidottu yhteen kirkkokolehtiin.