Media­kirjasto

Jakeet 1-15

Nyt käsiteltävänä olevasta jaksosta ilmenee, että Paavali on varsin huolissaan Korintin seurakunnasta. Samalla kun häneen, apostoliin, on suhtauduttu kielteisesti, ovat vastaavasti toiset ja ennen kaikkea toisenlaiset opettajat saaneet vastakaikua seurakunnassa.

Paavalin mukaan hänen hylkäämisensä on johtanut seurakunnassa myös siihen, että oikean Jeesuksen tilalle on tullut toinen. Paavali on ollut Jumalan puolesta liikkeellä ja kihlannut seurakunnan Kristukselle. Seurakunnan menettely muistuttaa siis uskottoman morsiamen käytöstä.

Tämän vertauskuvan takana on rikas vanhatestamentillinen tausta. Profeetat puhuvat Jumalan ja Israelin kansan liitosta käyttäen kuvaa avioliitosta (esim. Hoosean kirja rakentuu tämän vertauskuvan varaan). Ilmestyskirjassa puhutaan Kristuksesta sulhasena ja seurakunnasta morsiamena.

Paavalin mukaan Korinttiin tulleet uudet ja uudenlaista oppia julistavat opettajat ovat vaarantaneet seurakunnan yksiavioisuuden: paratiisin tapahtumat ovat vaarassa toistua! Käärme petti silloin Eevan ja liitto Jumalan ja ihmisten välillä oli vaarassa lopullisesti katketa. Näin vaarallisena Paavali pitää Korintin seurakuntaan tulleiden toisenlaisten opettajien esiintymistä ja sitä, että seurakuntalaiset ovat mielellään heitä kuunnelleet.

Koska tilanne on nyt sellainen, että Paavaliin suuntautunut arvostelu on myös Kristuksen arvostelua, apostoli puolustautuu. Omassa asiassaan hän ei näin viitsisi tehdäkään.

Paavali tietää, että hänen esitystaitonsa on puutteellista - tässä hän myöntää häviävänsä kilpailijoilleen - mutta asiansa takana hän seisoo. Ja nyt on kyse asiasta, ei puhetaidosta.

Varsinainen Paavaliin kohdistunut syytös on, että hän ei elätä itseään julistustyöllään (ehkä luultiin ettei pysty elättämään!), vaan harjoittaa samalla nahkurin ammattia. Apostolina hänellä olisi oikeus saada elantonsa seurakunnalta, mutta Paavalille on kunnia-asia, että hän julistaa evankeliumia ilmaiseksi. Tarkoituksena on se, että kaikille kävisi mahdollisimman selväksi, että myös evankeliumi on ilmainen ja että Paavali ei mitenkään käytä sitä henkilökohtaisesti hyväkseen. Tosin Paavali on Makedonian seurakunnista saanut varoja, mutta ne on tarkoitettu käytettäviksi lähetystyöhön Korintissa.

Korinttilaiset eivät ymmärtäneet Paavalin käytöstä, vaan katsoivat sen osoittavan, ettei Paavali ollutkaan oikea apostoli. Kyseessä on kuitenkin Paavalin ylpeyden aihe, kerskaus! Seurakunnan tulisi nyt arvioida ketkä ovat oikeita apostoleja: ne jotka ottavat ylöspidon seurakunnalta vai ne, jotka julistavat sanaa ilmaiseksi.

Paavalin vastustajat ovat vääriä apostoleja, valheapostoleja, jotka puhuvat seurakunnalle väärää oppia ja valhetta. Mutta tällaiset apostoleiksi tekeytymiset liittyvät Saatanan suunnitelmaan. Saatana itse tekeytyi valon enkeliksi pettäessään Eevan. Vaikka Raamatussa ei tästä puhuta, Paavali olettaa seurakuntalaisten tuntevan kertomuksen, jossa Saatana petti toisen kerran Eevan tekeytymällä valon enkeliksi. Ei siis ihme, jos Saatanan liittolaisetkin toimivat opettajansa tavoin ja ovat olevinaan hyvällä asialla edistääkseen omaa asiaansa.

Jakeet 16-32

Kerskaaminen on Paavalille vastenmielistä, mutta nyt hän tuntee olevansa siihen velvoitettu. Kerskaaminen, ylpeily, on lihallista, tämän maailman tavan mukaista, mutta tässä tapauksessa tarpeen. Paavalin tyyli on nyt ironinen: Korinttilaiset ovat kovin "järkeviä", hän tyhmä.

Paavali kuvaa (jakeesta 20 alkaen) miten korinttilaiset ovat suostuneet valheopettajien riistettäviksi, alistuneet kuin orjat heidän komentoonsa, eivätkä ole huomanneet, että valheapostolit ovat käyttäneet seurakuntalaisia hyväkseen omiin tarkoituksiinsa.

Paavalin vastustajat ovat kehuneet olevansa heprealaisia, israelilaisia ja Aabrahamin siementä. Paavali tarkoittaa tässä heprealaisilla sellaisia juutalaisia, jotka ovat itse syntyneet tai joiden perhe on syntynyt Palestiinassa. Israelilaisilla tarkoitetaan kuulumista juutalaiseen kansaan, Aabrahamin siemenellä kuulumista pelastushistorian piiriin.

Valheapostolit ovat kutsuneet itseään Kristuksen palvelijoiksi. Mutta tässä Paavali vie varmasti voiton! Hän on todella joutunut Kristuksen tähden orjan ja palvelijan asemaan!

Paavali on varmasti enemmän virunut vankilassa ja saanut 39 ruoskanlyöntiä useammin (40 lyöntiä oli suurin mahdollinen rangaistus ja sen ylittämistä varottiin jättämällä yksi lyönti varmuuden vuoksi antamatta). Raipparangaistus oli roomalainen tapa, mutta sitä ei olisi saanut määrätä Rooman kansalaiselle, jollainen Paavali oli. Paavalia on myös Apostolien tekojen mukaan kivitetty kerran (Lystrassa Apt 14:19), mutta haaksirikosta Apt kertoo vain yhdesti (Apt 27), kun taas Paavali itse puhuu tässä kolmesta tapauksesta. Paavalin luettelo on todella pitkä: paasto, nälkä, autiomaan kuumuus, valvominen. Kaiken lisäksi Paavalilla on ollut jatkuva huoli ja tuska omista seurakunnistaan, mitä valheapostolit tuskin omasta puolestaan saattoivat sanoa.

Huomaamme missä Paavalin kehumisen aiheet ovat! Ei apostoli kersku erinomaisuudellaan, vaan sillä, että on Jeesuksen tähden joutunut olemaan heikko ja kärsimään.

Lopuksi Paavali kertoo Damaskoksen kokemuksestaan, josta myös Apostolien teot kertovat (Apt 9:23-25). Ruhtinas Aretas oli Nabatean kuningas, joka lienee tuohon aikaan pitänyt Damaskosta hallussaan. Muuta mainintaa tästä kuninkaasta ei ole säilynyt. Paavali mainitsee erikseen tämän Damaskoksessa tapahtuneen korissa muurin aukosta pelastumisen, koska se on painunut syvälle hänen mieleensä. Ei ihme!