Media­kirjasto

Varoitus vääristä opettajista 2:1-3

Toisessa luvussa näemme mihin kirjoittaja on tähdännyt puhuessaan Jumalan tahdon mukaisesta elämästä ja Raamatun arvovallasta. Seurakunnan sisällä on ihmisiä jotka opettavat toisin kuin apostolit ja Raamattu. Näistä ihmisistä kirjoittaja tahtoo varoittaa. Kirjeen sävy saattaa tuntua jyrkältä. Tuskinpa näitten pappien ja seurakuntalaisten päässä paholaisen sarvia kasvoi. Mutta kirjoittaja näyttää että kysymys on vakavasta asiasta. Jos Raamatun sanomaa muutetaan, on kaikki vaarassa. Vanhan testamentin aikana oli vääriä profeettoja. Näille oli tunnusomaista että he väittivät edustavansa Jumalaa, mutta puhuivat ja ennustivat hallitsijoitten ja kansan enemmistön tahdon mukaisia asioita. Profeettojen kirjat ovat täynnä esimerkkejä siitä, miten yksinäinen Herran profeetta yrittää tuoda julki Jumalan tahtoa väärien opettajien keskellä. Kun tiedämme historiasta mitä tapahtui, on jälkikäteen helppo sanoa että profeetat olivat oikeassa ja enemmistö väärässä. Nykyhetkessä väärien profeettojen tunnistaminen on vaikeampaa. Kirjoittaja esittää kuitenkin kaksi tuntomerkkiä: sukupuolinen vapaamielisyys ja taloudelliset väärinkäytökset. Näitten vuoksi koko kristinusko joutuu huonoon maineeseen. Samalla väärät opettajat aiheuttavat itselleen ja seuraajilleen iankaikkisen kadotuksen. Näin on käynyt ennenkin, niin kuin seuraavat esimerkit osoittavat.

Esimerkkejä Vanhasta testamentista 2:4-9

Kirjoittaja tahtoo osoittaa esimerkkien avulla, että Jumala rankaisee jumalattomia, mutta pelastaa ystävänsä viimeisestä tuomiosta (jae 9). Sana "kiusaus" (-38 käännös, -92 käännös: koetus) tarkoittaa tässä (kuten myös Isä meidän -rukouksessa) viimeistä suurta koetusta, ei niinkään arkipäivän houkutuksia. Tämän 2 Piet:n jakson jakeita kannattaa verrata Juudaan kirjeeseen (Juud 5-7). Ensimmäinen esimerkki kertoo enkeleistä. Sen taustalla on mahdollisesti 1 Moos 6:1-4. Noin sata vuotta ennen Jeesuksen maanpäällistä toimintaa syntyneessä Ensimmäisessä Heenokin kirjassa kerrotaan enemmän näistä enkeleistä, jotka tekivät maan päällä kaikenlaista vääryyttä. Juutalaisen perinteen mukaan ne heitettiin lopulta kadotukseen. Toinen Pietarin kirje viittaa tässä kreikkalaisesta tarustosta peräisin olevaan sanaan Tartaros; sana tarkoitti maanalaista kuilua, johon jumalia vastaan kapinoivat heitettiin. Toinen esimerkki kertoo vedenpaisumuksesta. Luku kahdeksan kuvasi täydellisyyttä. Kolmas esimerkki on Sodoman ja Gomorran tuho. Kuten Loot oli harmissaan ympäristön jumalattomasta elämästä, niin kristittyjenkin tulisi olla. Vanha testamentti kuvaa Lootin heikoksi ja pelokkaaksi (1 Moos 19); myöhemmin sekä juutalaiset että kristityt pitivät häntä hyveiden esimerkkinä. Juutalaisen kansanperinteen mukaan Sodomasta ja Gomorrasta jäi jäljelle vain tuhkaa.

Kovaa puhetta harhaopettajia vastaan 2:10-22

Edellä kirjoittaja osoitti että Jumala rankaisee jumalattomia. Nyt hän soveltaa tätä ajatusta kirkon sisällä oleviin "vapaamielisiin" opettajiin (jae 19). Emme tiedä mitä jakeen 10 "henkivallat", kreikan kielen mukaan "kunniakkaat", tarkoittaa. Seuraavan jakeen perusteella näyttää siltä, että nämä "kunniakkaat" ansaitsevat tuomion, vaikka eivät ihmisiltä. Ehkä kirjoittaja viittaa valtionhallintoon, jota väärät opettajat innokkaasti arvostelivat, ehkä hän tarkoittaa langenneita enkeleitä. Jatkossa hän kuvaa väärien opettajien käytöstä. Varmaankin nämä ihmiset saivat elämänsä näyttämään hyväksyttävältä ja näin "viekoittelivat horjuvia sieluja". He opettivat vapaampaa, mukavampaa kristinuskoa kuin Raamattu. Jumalan tuomiosta ei puhuttu, vaan ainoastaan hänen rakkaudestaan. Keskeinen synti olikin antinomismi eli Jumalan lain kieltäminen tai unohtaminen. Laki tuntui liian ahdistavalta. Vertaus Bileamin, Bosorin (näin alkutekstin mukaan, vaikka Bileamin isä tosiasiassa oli Beor) pojan aasista perustuu jälleen enemmän juutalaiseen perinteeseen kuin Vanhaan testamenttiin. VT kuvaa Bileamin varsin hyvässä valossa, mutta myöhempi perinne on mustannut hänen mainettaan esittäen hänet periaatteettomana ihmisenä, joka otti vastaan lahjuksia. Jakeen 19 ajatus on sama kuin Jeesuksen sana "Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi" (Matt 6:21) tai kirkkoisä Augustinuksen opetus "Ketä sinä rakastat, sen orja olet". Jakeiden 20-22 mukaan harhaopettajat olivat alkujaan kunnon kristittyjä, mutta ovat nyt luisuneet väärään suuntaan. Kirjoittaja syyttää heitä kahdesta synnistä: siveettömyydestä ja ahneudesta. On merkillistä että kun ihminen lankeaa uskosta, se tapahtuu usein näiden yksinkertaisten asioiden takia. Jakeen 22 jälkimmäinen sananlasku ei ole peräisin Vanhasta testamentista vaan kreikkalaisesta perinteestä, mahdollisesti Herakleitokselta, 500- ja 400-lukujen e.Kr. vaihteessa eläneeltä kreikkalaiselta filosofilta.