Bingohallista tuli koti – Armon kappeli täytti kymmenen vuotta

Kokkolan Kaarlelankadulla pelattiin bingoa kymmenen vuoden tauon jälkeen, tällä kertaa juhlan kunniaksi. Entiseen bingohalliin rakennettu Armon kappeli juhli sunnuntaina 1.11.2026 kymmenvuotista taivaltaan.

– Ennen kuin halli muuttui kappeliksi, piti purkaa ja rakentaa paljon. Ensimmäisenä lähti muun muassa tupakkahuone pinttyneine seinineen. Vuosikymmenen aikana entisestä bingohallista on tullut kaikenikäisten hengellinen koti, joka palvelee koko maakuntaa, Miika Polso kertoo.

Myös juhlapäivään oli saapunut väkeä eri puolilta Keski-Pohjanmaata.

– Näissä tiloissa on koettu ja tehty monenlaista. Täällä on vietetty syntymäpäiviä ja monenlaisia juhlia ja tilaisuuksia, alusta asti Armon kappelin toiminnassa vastuuta kantanut Miika Polso jatkaa.

Sunnuntaisin vuorottelevat jumalanpalvelus ja Tervetuloa kotiin -ilta, jossa on opetusta, rukousta ja musiikkia sekä lapsille pyhäkoulu ja lastenhoito. Viikolla kappelilla kokoontuvat muun muassa raamattupiiri, kuoro, näytelmäryhmä, runoharrastajat ja Evankeliset opiskelijat ja nuoret aikuiset.

Armon kappeli on tullut tärkeäksi paikaksi monenikäisille. Kun Armon kappeli avasi ovensa lokakuussa 2016, juhlaan saapuneet Leevi ja Mikael olivat viisivuotiaita. Viime kesänä he kävivät rippikoulun. Viikko sitten Ohtakarin leirikeskuksessa pidetyllä Tyrskyleirillä Mikael ja Leevi esiintyivät räppiduona. Omaa materiaaliakin syntyy, mutta leirillä esitettiin enimmäkseen muiden kappaleita. Suosiosta päätellen jatkoa on tulossa.

Leevi ja Mikael Armon kappelilla

– Silloin alussa tarve oli nimenomaan työlle pienten lasten parissa. Nyt on pienten lasten lisäksi myös nuoria, joille tarvitaan toimintaa, Polso kertoo.

Nuorteniltoihin kokoonnutaan yhdessä Kansanlähetyksen kanssa. Polson mukaan muutakin säännöllistä ja hyvää yhteistyötä tehdään sekä Kansanlähetyksen että Suomen Raamattuopiston kanssa.

Joukkoon on löytänyt myös uusia kasvoja.

– On hienoa nähdä tänne kokoontuva joukko, jossa on eri hengellisistä taustoista tulevia ja monenikäistä väkeä. Se antaa toivoa myös, kun ajattelee tulevia vuosia ja vuosikymmeniä, Polso iloitsee.

Unelma, joka alkoi ilman nimeä

Viron lähetti Liisa Rossi oli mukana jo ennen kuin kappelilla oli nimeä.

– Syksyllä 2012 pidettiin palaveri, jossa aloitettiin työ, jotta Kokkolaan saataisiin Sleyn messuyhteisö. Lupaa ehtoollisenviettoon ei vielä saatu, mutta yhteisö saatiin. Tervetuloa kotiin -illat alkoivat, ja meillä oli unelma omasta toimitilasta ja messuista. Lopulta unelmiin löytyi Tähtibingo. Toinen unelma odottaa vielä täyttymistään, Rossi kertoi.

Avajaispäivä toi mukanaan myös luopumisen.

– Kaksi tuntia ennen avajaisjuhlaa minulle selvisi, että voisin lähteä Viroon lähetystyöhön. Oli vaikeaa lähteä, kun Armon kappelia oli niin toivottu, rukoiltu, valmisteltu ja odotettu. Oli ollut hyvä olla, mutta Jumala kutsui muualle, ja kutsuun oli vastattava.

Kahvinkeittäjät kantavat kappelia

Juhlapäivä alkoi piirin pastori Johannes Häkämiehen toimittamalla riemumessulla ja jatkui päiväjuhlana. Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen kiitti juhlapuheessaan erityisesti vapaaehtoisia.

– Joku on täällä ensimmäisenä tänään avannut ovet, toinen keittänyt kahvit, yksi porukka säestää ja jotkut siivoavat lopuksi. Te olette tehneet tästä paikasta kodin, Tarvainen kiittää.

Vapaaehtoisia on riittänyt. Kokkolan osaston entinen puheenjohtaja Eveliina Känsälä muisteli, että pyhäkouluryhmiä on löytynyt hyvin ja kahvitusryhmiä on kuusi. Juhlapäivänäkin keittiössä ahersi muun muassa Sleyn entinen toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski puolisonsa Anna-Liisan kanssa.

Lähetyksen terveisiä kuultiin Liisa Rossin lisäksi Saksan lähetti Pasi Palmulta verkon välityksellä. Palmu muisteli kappelin vaiheita ja kiitti vastuunkantajia:

– Olette osoittaneet kyntenne, eikä vain kyntenne vaan myös vahvan selkänne, terävän päänne ja voimavaranne kantamalla vastuuta. Ne, jotka ovat kotona, osallistuvat myös kotitöihin. Armon kappeli on hoitanut vastuunsa hienosti niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin.

Käyttöön, ei vitriiniin

Sley muisti Armon kappelia antamalla lahjaksi ehtoollisvälineet. Ennen lahjan ojentamista Tarvainen muistutti lahjoista, jotka eivät koskaan päädy käyttöön vaan unohtuvat vitriiniin tai komeron perälle, kuten kerran käytetty fonduekattila tai lahjaksi saatu leipäkone.

Yksi toive on kulkenut mukana koko Armon kappelin kymmenvuotisen matkan ajan: toive viettää ehtoollista.

– Toivon, että nämä ehtoollisvälineet voivat olla vielä ahkerassa käytössä ja kuluvat niin, että niihin jää sormenjälkiä, ja että niistä tulee tämän kodin arkisimpia ja rakkaimpia esineitä, Tarvainen sanoi.

Talon historiaa kunnioitettiin Sleyn lapsi- ja varhaisnuorisotyöntekijä Leena Ylimäen vetämällä Armon kappeli -bingolla. Palkintona oli tietysti kahvipaketti, kuten bingossa kuuluukin olla.

Lopuksi juhlassa kuultiin lukuisia tervehdyksiä eri herätysliikejärjestöiltä sekä lähialueiden luterilaisilta seurakunnilta.