Kirsi Ryösö: Jumalanpalveluksiin ei aina ole mahduttu – Armonkallion messuyhteisö muuttaa

Sleyn ja Kansanlähetyksen yhteinen messuyhteisö saa uuden tilan Lappeenrannan keskustasta. Nykyinen tila on käynyt pieneksi ja Sammontorin liikekeskusta on uhannut purkaminen jo pitkään. Uusi tila on tarkoitus ottaa käyttöön marraskuun lopussa.

Lappeenrannassa toimiva Sleyn ja Kansanlähetyksen yhteinen messuyhteisö valmistautuu muuttamaan uuteen tilaan. Aiemmin messuyhteisö kokoontui erikseen Sleyn ja Kansanlähetyksen tiloissa. Uusi tila sijaitsee osoitteessa Keskuskatu 61 alueella, jonka läheisyyteen suunniteltiin aiemmin myös Lappeenrannan uutta jäähallia.

Tilojen hallinnointia varten on perustettu yhdistys, joka vuokraa tilan messuyhteisöjen käyttöön. Sleyn Lappeenrannan messuyhteisön puheenjohtajan Hannu Ylisiuruan mukaan uusi tila on yhteisölle enemmän kuin vain käytännöllinen ratkaisu.

– Tämä on meidän hengellinen kotimme. Siksi kaikki tämän eteen tehtävä työ on tärkeää koko yhteisölle, Ylisiurua sanoo.

Väkeä Armonkallion messuhyhteisön vanhassa tilassa uutta tilaa koskevassa infohetkessä. Kuva: Juhana Tarvainen

Armonkalliolla vuodesta 2009

Sleyn Itä-Suomen ja Savo-Karjalan teologi Kirsi Ryösö on vastannut Armonkallion toiminnasta sen alkuvaiheista lähtien. Suurimman osan ajasta työstä hänen kanssaan vastasi myös hänen miehensä pastori Manu Ryösö. Messut alkoivat Sammontorin liikekeskuksessa marraskuussa 2009.

Vuosien aikana Armonkalliosta on tullut monille tärkeä hengellinen koti. Jumalanpalvelusten lisäksi tiloissa on järjestetty muun muassa raamattuopetuksia, maahanmuuttajatyötä, lasten ja nuorten toimintaa ja ruokajakelua. Sammontorin tilan tulevaisuus on ollut pitkään epävarma, sillä Sammontorin liikekeskusta on uhannut purkaminen. Samalla Armonkallion tilat ovat käyneet kasvaneelle toiminnalle liian pieniksi.

– Jumalanpalveluksiin ei aina ole mahduttu kunnolla sisälle. On hieno asia, että väkeä tulee, mutta ahtaus on samalla tuonut haasteita toimintaamme, Kirsi Ryösö kertoo.

Pyhäkoululle on ollut käytettävissä vain pieni tila, joka erotetaan sermillä jumalanpalvelussalin takaosasta.

– Sermin takana ei ole kovin rauhallista, kun jumalanpalvelus jatkuu aivan vieressä. Uudessa paikassa pyhäkoululle saadaan oma tila tai mahdollisesti jopa kaksi tilaa. Tämä on lapsille ja perheille suuri parannus, Ryösö jatkaa.

Kirsi Ryösö kertoo messuyhteisön muuttavan uuteen tilaan odottavin ja kiitollisin mielin.

– Armonkalliolle jää rakkaita muistoja, joten lähtöön liittyy myös haikeutta. Seurakunta ei kuitenkaan ole yhtä kuin seinät. On rohkaisevaa päästä rakentamaan paikkaa, jossa toiminta voi kasvaa ja jossa eri-ikäisten tarpeet voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon.

Aluksi noin 80 istumapaikkaa

Uuteen tilaan on tarkoitus sijoittaa ensimmäisessä vaiheessa noin 80 istuinpaikkaa. Myöhemmin saliin voidaan saada paikat jopa 130 ihmiselle. Lisäneliöt mahdollistavat myös erillisen sohvaryhmän nuorteniltoja varten, yhden tai kaksi pyhäkoulutilaa sekä nykyistä paremmat keittiö- ja wc-tilat.

– Uusi tila palvelee jumalanpalvelusten lisäksi kaikkea viikkotoimintaa. Nuoret tarvitsevat paikan, jossa voi olla rennosti yhdessä ja lapset tarvitsevat rauhallisen tilan pyhäkoulua varten. Viikolla on raamattupiirit, perheolkkarit ja muu kutsuva toiminta, Ryösö sanoo.

Keittiön lopullista toteutusta ei ole vielä ratkaistu. Yhtenä vaihtoehtona on kodikkaan tupakeittiön ja pienimuotoisen laitoskeittiön yhdistelmä. Tavallista tehokkaampi liesi ja uuni sekä ammattikäyttöön soveltuva astianpesukone helpottaisivat ruokailujen järjestämistä leireillä, juhlissa ja muissa suuremmissa tilaisuuksissa.

Yhdistyksen perustaminen ja vuokrasopimuksen syntyminen vaativat useita vaiheita. Ensimmäinen rekisteröintihakemus ei mennyt läpi, mutta muokatun hakemuksen Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi. Vuokrasopimus allekirjoitettiin elokuun lopussa. Sopimukseen sisältyi ehto, jonka mukaan uusi tila siirtyisi yhdistyksen hallintaan vasta Kansanlähetyksen Lähetyskodin myynnin toteuduttua. Ensimmäinen ostaja vetäytyi kaupasta, mutta tilalle löytyi toinen. Syyskuussa hankkeelle saatiin lopulta vihreää valoa.

– Sen jälkeen tiesimme, ettei tiellä ollut enää esteitä. Saimme lähteä juoksemaan, Lappeenrannan messuyhteisön puheenjohtaja Ylisiurua kuvailee.

Ensin rakennetaan toimiva kokonaisuus

Remontti on jaettu vaiheisiin. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena ei ole toteuttaa kaikkea mahdollista vaan saada aikaan toimiva tila, jossa messut ja muu nykyinen toiminta voivat käynnistyä. Uusi tila otetaan käyttöön marraskuun lopussa.

– Olemme puhuneet pienimmästä elinkelpoisesta kokonaisuudesta. Rima täytyy malttaa pitää riittävän alhaalla. Kaiken ei tarvitse olla heti lopullista, kunhan tila toimii ja seurakuntaväki voi siirtyä sinne marraskuun lopussa, Ylisiurua kertoo.

Ensimmäistä vaihetta varten laadittiin vaatimuslista. Työt hinnoiteltiin ja asetettiin tärkeysjärjestykseen.

– Juoksemme niin pitkälle kuin bensa riittää. Listalla on paljon hyvää ja hyödyllistä, mutta kaikkea ei pystytä ratkaisemaan samalla kertaa.

Ulkopuolelta ostettaviin töihin ja materiaaleihin käytetään ensimmäisessä vaiheessa noin 15 000–16 000 euroa. Ylisiuruan arvion mukaan hankkeen todellinen arvo on talkootunnit mukaan luettuina huomattavasti suurempi.

– Jos vastaavan kokonaisuuden ostaisi valmiina, kustannukset voisivat nousta sadantuhannen euron suuruusluokkaan. Vapaaehtoisten työn arvo on valtava. Jumalalle kiitos jokaisesta, joka on pannut kätensä saveen.

Talkoissa rakennetaan myös yhteisöä

Tilassa on syksyn aikana tehty runsaasti purku- ja kunnostustyötä vapaaehtoisvoimin. Lukuisten vastuuta tilaprojektin eri osa-alueista kantaneiden nimien joukosta nousee erityisen usein nimi Veikko Olkkonen. Hänen monipuolinen osaamisensa projektin johdossa ja itseään säästelemätön asenteensa tätä projektia kohtaan on ollut ihailtavaa.

Lisäksi talkoorinkejä on koottu eri tehtäviä varten, ja mukaan tarvitaan sekä rakennusalan ammattilaisia että tavallisia käsipareja.

– Jos vasara tai pensseli pysyy kädessä, mukaan voi tulla. Erityisesti olemme tarvinneet työnjohtajia ja rakennusmestareita, jotta vastuu ei kasaantuisi liian harvoille, Ylisiurua sanoo.

Talkoilla on hänen mukaansa myös yhteisöllinen merkitys.

– Kirkkokahveilla tulee helposti vain tervehdityksi. Talkoissa seurakuntalaiset tekevät yhdessä töitä ja viettävät aikaa toistensa kanssa. Samalla pääsemme rakentamaan omasta paikastamme todella omaa.

Vuoden 2027 alkupuolelle kaavaillussa toisessa vaiheessa tilaa voitaisiin kehittää pysyvämmäksi ja monipuolisemmaksi. Suunnitelmissa ovat muun muassa viimeistellympi keittiö sekä työntekijöiden työtilat. Toinen vaihe edellyttää lisärahoitusta, eikä sen aikataulusta ole tehty päätöksiä.

– Mahdollisuuksia on paljon. Juuri nyt meidän täytyy kuitenkin säästää myös itseämme. Kaikkea ei voi avata ja ratkaista yhtä aikaa. Ensin rakennamme toimivan kodin omille messuyhteisöillemme, Ylisiurua painottaa.