Lyhyelle kotimaan kaudelle

Pasi Palmun lähettikirje

3.11.2025

Uskokaa tai älkää, vuoden vaihteessa tulee kolme vuotta siitä, kun siirryin lähetysosaston palvelukseen. Saksaan saavuin maaliskuun alussa 2022. Niinpä minulla on vuoden lopulla lyhykäinen kotimaankausi: Ensin kuukauden paluujakso käytännön asioiden hoitamista ja hengähtämistä varten ja sitten vierailuja seurakunnissa ja messupaikoissamme. Katso tiedot tämän kirjeen lopusta.

Varjo seurasi Itämerelle

Juhannusviikonlopun (joka ei näy täällä mitenkään) jumalanpalveluksen jälkeen pakkasin auton ja ajelin tutuksi tullutta reittiä Travemünden satamaan, josta alkoi mukava 30 tunnin siirtymä kotimaahan. Nämä laivamatkat loman alussa ja lopussa ovat minulle pikku ”retriittejä” maailmasta toiseen: Satamassa tekee mieli vetää syvään henkeä, nuuhkaista merituulta ja siirtyä lepovaihteelle. Laiva kuljettaa omaa vauhtiaan. Vain siitä pitää huolehtia, että menee oikeaan aikaan valmiiseen pöytään. Puhelinkaan ei aavalla merellä löydä kenttää.

Lomatunnelma rikkoutui kuitenkin Gotlannin lähistöllä, kun kenttä löytyi ja katsoin viestit. Eräs seurakuntalaisemme kertoi kotimaastaan saamansa tiedon: ”Pastori, älkää enää lähettäkö viestejä rva Y:lle: Hänet on vangittu ja hänen puhelimensa sekä tietokoneensa ovat turvallisuuspoliisin hallussa.” Vangittu henkilö kuului kolmen hengen ryhmään, joiden kanssa meidän piti alkukesästä aloittaa kastekurssi internetin välityksellä. Suunnitelma kuivui kuitenkin kokoon. Jo ennen lomaani kuulin, että yhdelle ryhmään kuuluvista oli viritetty ansa – taksinkuljettajalla oli ollut risti, ja ryhmäläisemme oli puhellut varomattomia – ja pian hänet olikin pahoinpidelty ja vangittu. Keskeytimme saman tien nettikurssisuunnitelmat, mutta nämä henkilöt olivat olleet jo pidempään tarkkailussa. Nyttemmin kolmaskin on vangittu.

Teemmekö me jotakin väärää tai pahaa? Emme tietenkään. Ainoa ”rikoksemme” on, että kerromme Jeesuksesta Kristuksesta, joka on koko maailman toivo. Kenenkään ei ole pakko sitä kuunnella tai ottaa vastaan. Sitä väkevämpi todistus on, että monet ovat kotimaassaan kristittyjä henkensä uhalla. Useampi sata on tämänkin vuoden aikana jo tuomittu ja tuomiot on myös pantu täytäntöön.

Käväisin Berliinissä

Joskus minua vähän huvittaa, kun saan vastata kysymykseen ”tyypillisestä työpäivästä”. Onhan paljon sellaisiakin: Istun kotona, puhun puhelimessa, kirjoitan saarnaa tai viestejä. Mutta joskus työ on kuin seikkailua. Lomalta elokuussa palattuani kuulin, että erään seurakuntalaisemme piti käydä hoitamassa muuan sotkuinen asia maansa suurlähetystössä. Matka oli hänelle henkisesti valtavan raskas: Hän pohti sitäkin, pidätetäänkö hänet suurlähetystössä (mitään rikosta hän ei ollut tehnyt). Pidimme neuvottelun työtoverini Christian Tiewsin kanssa ja sovimme, että lähden saattamaan kaveria Berliiniin. Suurlähetystöön en sentään mennyt, mutta yritin tukea häntä minkä osasin: Illalla kävimme syömässä hyvin, pidimme iltarukoukset ja aamuhartaudet ja kävelimme yhdessä suurlähetystölle. Jäin odottamaan ja keskustelemaan lähetystön edessä olevan mielenosoittajajoukon kanssa. Välillä pikku rukoukset seurakuntalaisemme puolesta. Neljän tunnin päästä ystävämme tuli lähetystöstä pyörällä päästään mutta asia selvitettynä. Hän toisteli: ”He tietävät minusta kaiken!” Pikkuhiljaa ilme sentään kirkastui. Matka kohti Hampuria alkoi mieli keventyneenä ja kiitosta täynnä.

Kevyempiäkin reissuja, toki!

Syyskuussa persialaisemme saivat upean mahdollisuuden päästä vähäksi aikaa arjen ympyröistä. Amerikkalaisten rahalla toteutimme retken Luther-kaupunki Wittenbergiin. Hieman mietin, miten kertoa uskonpuhdistuksen vaiheista ihmisille, jotka eivät välttämättä tiedä juuri mitään Euroopan keskiajasta, Saksan historiasta ja Lutherin elämästä. Huoli oli aiheeton. Hämmästelimme Christianin kanssa, miten kiinnostuneena ryhmämme kuunteli ja tutustui uskonpuhdistuksen äitikirkkoon ja Luther-talon museoon. ”Emmekö voisi olla täällä viikon?” ”Teemmekö vielä tänä vuonna toisenkin matkan?” – En hennonut vastata, että te maksoitte tästä 10 prosenttia, amerikkalaiset lähetystyöntukijat loput.

Täälläkin käytiin vierailulla

Amerikan rahasta puheenollen, Christianin kirkosta eli luterilaisesta Missouri-synodista (LCMS) saapui syyskuun lopulla noin 40 hengen ryhmä lähetysväkeä. Hämmästelin amerikkalaisten työmoraalia: keskiviikkona iltapäivällä heidän koneensa saapui Hampuriin, ja jo siitä parin tunnin päästä he aloittivat ohjelmansa rukoushetkellä ja kolmella (!) esitelmällä. Aikaero ja lennot Keskilännestä käyvät sentään voimille! Seuraavana päivänä, jonka he aloittivat vähän kevyemmin vasta klo 10, osallistuin heidän ohjelmaansa ja pidin lyhyen esityksen työstämme. Sain kuulla itsekin kiinnostavia kuulumisia persialaistyöstä Hannoverissa sekä Braunschweigissa. Erityiskiitoksen ansaitsee iranilaisten seurakuntalaistemme ryhmä, joka ruokki ja kahvitti tuona päivänä meidät kaikki. Amerikkalaisten retki jatkui samaan tahtiin: täältä Berliiniin ja Wittenbergiin ja viikon maratonin jälkeen takaisin Yhdysvaltoihin. Tuumailin, milloin olisi aika kypsä taas suomalaisten Luther-matkalle, tosin aavistuksen rauhallisemmalla menolla. Hitaasti hyvä tulee, sanoo suomalainen, Eile mit Weile!, saksalainen (Suurin piirtein: Älä hätiköi), mutta kaikkein pontevimmin persialainen: ”Adzale kare Sheitan ast” – Kiire on paholaisen työtä!

Pasi Palmun vierailut seurakunnissa ja Sleyn messupaikoissa:

Su 2.11. klo 12 Armon kappeli, Kokkola, to 20.11. klo 18 Sievi, Viikkomessusaarna ja lähetystilaisuus
(kirkko ja srk-talo), su 23.11. klo 10 Kalajoki, saarna ja lähetystilaisuus (kirkko ja srk-talo), 24.11. klo
18.30 Kokkolan EO, ma 25.11. Seinäjoen EO, ke 26.11. Raahe, lähetystilaisuus (srk-talo), su 30.11. Toholampi
– saarna ja lähetystilaisuus (kirkko ja seurakuntatalo), ti 2.12. Vetelin Sley, adventtijuhla, ke
3.12. klo 18 Kälviän Sley, adventtijuhla, to 4.12. Kokkolan Armon kappeli, lähetystilaisuus, la 6.12. klo
10 Kälviä, saarna ja itsenäisyyspäivän juhla (kirkko ja seurakuntatalo), su 7.12. Porin Sley – saarna ja
lähetystilaisuus, su 14.12. klo 11 Helsinki, P. Sydämen kappeli saarna ja lähetystilaisuus; klo 17 Kotka,
Luther-Sali, messu, ti 16.12. klo 18 Kotka Luther-Sali, lähetystilaisuus. – Kannattaa vielä varmistaa ajat
ja paikat lähemmistä ilmoituksista

Alkuperäinen kirje löytyy Sley Pohjanmaa & Saksa -lehdestä: https://mediakirjasto.sley.fi/2025/11/pasi-palmun-lahettikirje-marraskuu-2025