Seurakunnan yhteinen tehtävä

 

Sokkien lähettikirje 2
27.2.2026

Terveisiä Ugandasta! Helmikuu on tuonut mukanaan viilentäviä sateita ja helpotusta pitkään jatkuneeseen kuumuuteen. Joka kerta sateiden tultua on hämmästyttävää, miten nopeasti, vain muutamassa päivässä, luonto alkaa jälleen vihertää ja toipua seuraavaan satokauteen. Ihmiset tuntuvat lähtevän liikkeelle välittömästi ilmojen viilennyttyä ja luottavaisimmat ovat tehneet jo ensimmäiset istutukset. Usein ensisateita kuitenkin seuraa lyhyt kuivempi jakso, jonka aikana sato saattaa mennä pilalle.

Olemme asuneet Gulun kaupungissa nyt neljä vuotta, ja olemme huomanneet, kuinka paljon pieni kaupunki on tänä aikana kasvanut ja muuttunut: Hiekkateitä on päällystetty asfaltilla, ja jalkakäytäviä sadevedenpoistojärjestelmineen on rakennettu. On tullut monia uusia kauppoja ja ruokapaikkoja. Ensimmäisten kerrosten päälle on rakennettu toista ja jopa kolmatta kerrosta. Toisaalta yritysten ikä on suhteessa lyhyt, ja moni tuttu paikka on tänä aikana myös lopettanut. Vaikka yritykset luovat uusia työpaikkoja, ihmisten palkkataso on heikko, eikä ostovoima kasva riittävästi niiden ylläpitämiseksi.

Uusia avauksia

Helmikuussa olemme istuneet kirkon edustajien kanssa kokouksissa ja valmistautuneet ensi viikolla alkavaan pastoreiden koulutukseen, jonne kutsumme kirkon työntekijöitä paitsi Ugandasta myös Etelä-Sudanista. Olemme etsineet yhteistyökirkkomme kanssa keinoja, miten kehittää sen hallinnollista ja taloudellista omavaraisuutta. Lähetyksen tarkoitus on lopulta tulla tarpeettomaksi niin, että paikallinen kirkko seisoo omilla jaloillaan ja pystyy itse toimimaan lähettäjänä. Hengellinen yhteys kirkon kanssa säilyy, mutta samaan aikaan jalkaudutaan uusille alueille.

Yhteistyökirkkomme elää pitkittyneessä sota- ja pakolaiskriisissä, mikä haastaa omavaraisuuden kasvua. Pakolaisperheet ovat tottuneet jo vuosikymmenen selviämään pitkälti ulkopuolisen tuen varassa. He haluavat tukea paikallisseurakuntaa, mutta oman perheen tilanne estää taloudellisen uhraamisen. Muun muassa tämän takia kirkon omavaraisuuden kasvu on hidasta, ja se tarvitsee ulkopuolista tukea toimintaansa ja sen kehittämiseen. Toisaalta moni työntekijä uhraa paljon omastaan kirkon hyväksi, saamatta aina työstään edes rahallista korvausta. Ilman tällaisia omistautuneita seurakunnan palvelijoita kirkon toiminta ei pysyisi yllä eikä voisi kaikkien haasteiden keskellä kasvaa.

Kirkon tavoitteena on vahvistaa seurakuntia opettamalla ja kannustamalla pieniin paikallisiin projekteihin, jotta seurakunnat voivat paremmin kannattaa itse itseään. Esimerkiksi yhteinen maanviljelys, tiilien poltto tai eläinten kasvatus voidaan aloittaa vähällä, ja oman työn merkitys seurakunnalle näkyy konkreettisesti.

Olemme aikaisemmin maininneet kirkon halusta perustaa pappisseminaari Ugandaan. Tämä on yksi konkreettinen askel siinä, että kirkko voisi olla myös hengellisesti omavarainen. Seminaarin puitteista on jo alustava suunnitelma. Tällä hetkellä Bweyalen kirkkoa viimeistellään niin, että sitä voitaisiin käyttää seminaarin luokkatilana. Toiveena on myös rakentaa samalle maapalstalle yksinkertainen asuntola tuleville oppilaille.

Tällä hetkellä kirkko tarvitsee sekä varoja että osaavaa henkilöstöä, joka voisi irtaantua nykyisistä työtehtävistään ja siirtyä seminaarin ylläpitämiseen. Jatkuvasti kasvavissa seurakunnissa on iso tarve koulutetuille työntekijöille. Moni on alun perin käynyt vain lyhytkursseja ja oppinut seurakuntatyötä käytännössä. Tämän takia olemme myös vuosittain kutsuneet eteläsudanilaisia pastoreita lisäkoulutukseen Ugandaan.

Suru-uutinen Jubasta

Helmikuun lopussa saimme suru-uutisen Etelä- Sudanista, Jubasta. Kirkon ensimmäinen pääsihteeri, pastori James Odradri, menehtyi sairauskohtaukseen kesken työpäivän. Kirkon pitkäaikaisimpana työntekijänä hän oli nähnyt koko kirkon tähänastisen elinkaaren. Muistamme pastori Jamesin erityisesti hänen rohkeudestaan, kun hän oli pappina Sudanin Khartumissa sisällissodan syttyessä siellä vuonna 2023. Silloin hän majoitti 30 seurakuntalaista luonaan ja auttoi heitä pakenemaan Etelä-Sudaniin Sleyn lähettämän hätäavun turvin. James oli sydämenkristitty ja hyvä ystävä myös meille läheteille. Kun olimme uusia lähettejä, hän kannusti meitä ja auttoi meitä alkuun arabian oppimisessa. Hän kohteli kaikkia kunnioittavasti eikä välittänyt inhimillisistä rajaaidoista. Muistamme rukouksin hänen perhettään ja kirkkoa menetyksen keskellä.

Suuri lahjojen antaja

Olemme alkaneena paastonaikana yrittäneet tehdä tilaa enemmän omalle hartaudenharjoitukselle. Lähettinä on joskus helppo unohtaa omasta hengellisestä ravinnosta huolehtiminen, kun keskittyy auttamaan muita ihmisiä saamaan sitä. Evankeliumin sana on kuitenkin se, millä jaksamme tehdä työtä ja saamme rohkeuden jatkaa haasteista huolimatta. Ilman sitä uuvumme ja sokeudumme sille, kuinka Jumala jatkuvasti siunaa meitä.

Paastonaika on paitsi hiljentymistä myös nöyrtymistä Jumalan edessä. Jumala antaa meille mahdollisuuden tehdä monenlaisia asioita ja jakaa siunauksiaan silloinkin, kun emme sitä huomaa. Paasto on kuitenkin omaehtoista kieltäytymistä ja vähentämistä, jotta voisimme keskittyä itse lahjojen antajaan lahjojen sijaan. Jos emme muista, keneltä olemme kaiken saaneet, tulemme helposti tyytymättömiksi ja otamme ympäröivät asiat itsestäänselvyyksinä. Kun taas katsomme siihen, kuka Jumala on, näemme armollisen ja kärsivällisen Isän, joka jakaa runsaasti lahjoja lapsilleen.

Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi.” (Jaak. 1:17)

Terveisin
Anna ja Taisto Sokka

 

Rukousaiheita

  • Etelä-Sudaniin ja Sudaniin rauhaa
  • Pakolaisperheiden oimeentulo
  • Yhteistyökirkon tulevaisuuden suunnitelmat, varallisuuden kasvu ja pappisseminaarin perustaminen
  • Tuleva pastorien koulutusviikko ja matkat Etelä-Sudanista Ugandaan
  • Etiopian hiippakunnan uosikokous
  • Pastori Jamesin perhe ja ystävät
  • Kiitos varjeluksestampitkillä matkoilla
  • Kiitos hyvistä työkavereista

Alkuperäinen kirje kuvineen: https://mediakirjasto.sley.fi/2026/02/sokkien-lahettikirje-helmikuu-2026




Lisää artikkeleita: