Terveisiä Saksan lähetiltä!

Pasi Palmun lähettikirje 1/2025

25.5.2025

Kulttuurien valo- ja varjopuolia

Lähetystyö ei ole kulttuuri-imperialismia. Silti on iso kiusaus arvioida toista kulttuuria omien suomalaisten (ja saksalaisten) hyveiden asteikolla: Miksi he eivät tule ajoissa? Eikö tietty järjestelmällisyys ja ennakointi auttaisi elämää? Mutta jos eurooppalainen ymmärtää vähän nöyrtyä, hän tunnistaa myös oman kulttuurinsa sokeita pisteitä. Lähi-idässä kohteliaisuus, ihmisestä kiinnostuminen ja vieraanvaraisuus ovat paljon korkeammassa kurssissa kuin meillä. Perhekeskeisyys on parhaimmillaan kaunista ja vanhempien kunnioittaminen itsestäänselvyys. Esimerkki kohteliaisuudesta: Soitin parturilleni, joka on melkein aina töissä. Tällä kertaa hän oli kuitenkin vapaapäivää viettämässä ja vaimonsa kanssa ostoksilla. Sanoin, että tulen sitten toisena päivänä. ”Ei, pastori, sanokaa, milloin olette siellä!” Koetin estellä minkä voin. EI auttanut. Mies vei ostokset kotiin ja tuli väkisin leikkaamaan hiukseni. Ylisti siinä samalla, miten kiltti pastori on, kun olisi suonut hänelle hänen vapaapäivänsä!

Augsburgin tunnustusta persiaksi

Farsiksi eli persiaksi on onneksi useampikin raamatunkäännös. Muuten kristillinen opetusmateriaali on aika kirjavaa ja tulee paljolti evankelikaalisen kristillisyyden piiristä. Siksi Amerikan
luterilaiset tekivät tärkeän avauksen päättäessään kustantaa Augsburgin tunnustuksen persiaksi. Kun tämä luterilaisten perustunnustus on olemassa, pystymme puhumaan vakiintuneilla
käsitteillä ja selkeästi uskon keskeisistä asioista. Tavoitteemme ei ole yhtään vähäisempi kuin persiankielisten pastoreiden saaminen palvelukseen. Kaiken kestävän ja tulevaisuuteen tähtäävän lähetystyön tavoitteena täytyy olla seurakunta, joka ei lepää vierasmaalaisten lähettien varassa.

Vainoajien ja vainottujen maa

Saksa on kauan ollut pakolaisten ensisijainen määränpää. Viimeisten 10 vuoden aikana maahan on tullut 6 miljoonaa pakolaista. Vaikka saksalaisia on paljon, täytyy muistaa, että jo ennestään maassa on huomattavan paljon siirtolaisia. Ei ihme, että viimeaikaisissa vaaleissa pakolaispolitiikka mietityttää äänestäjiä eniten. Aihehan on tavattoman hankala. Kaikki tietävät, että todellisten pakolaisten ohella maahan tulee sellaisiakin, joiden ei kuuluisi tulla. Eikä mikään maa pysty loputtomiin ottamaan todellisiakaan pakolaisia. Vai kuinka monta perhettä teidän kotiinne mahtuisi?

Miksi saksalaiset sitten ovat olleet niin avarasydämisiä? Eiköhän selitys löydy historiasta. Maa on maksanut moraalista velkaa niistä hirvittävistä vuosista, jolloin se itse sortui järjestelmälliseen vainoamiseen. Väärin olisi kuitenkaan syyllistää koko kansakuntaa isovanhempien synneistä. Myös moni saksalainen oli uhri. Kotini lähellä oleva Neuengammen keskitysleiri kertoo niistä tuhansista toisinajattelijoista, jotka suljettiin rangaistusleireille heti natsien valtaannousun jälkeen. Mutta muistutus löytyy myös Zion-kirkkomme seinältä. Yksi seurakunnan aiemmista papeista on Erwin Horwitz, puoliksi juutalainen, joka oli todellisessa hengenvaarassa 1940-luvulla. Kerrotaan, että joku Horwitzista pitävä virkailija siirsi aina pastorin paperin pinon alimmaksi, kun itään kuljetettavia vangittiin ja koottiin. Pastori selvisi hengissä.

Miten islamilaisesta taustasta tulevalle avautuu ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen

Vinkki-lehdestä pyydettiin 1.500 merkin kirjoitusta aiheesta ’Miten pääsiäinen avautuu heille, jotka eivät ole aiemmin siitä kuulleet?’ Näin vastasin: ”Teen lähetystyötä entisten muslimien parissa. Hekin ovat lapsuudestaan asti kuulleet ylösnousemuksesta, nimittäin siitä, joka aikojen lopulla tapahtuu. Myös islamin mukaan jokainen ihminen joutuu Jumalan edessä vastaamaan teoistaan. Silloin ihmisen kohtalon ratkaisee se, onko hyviä tekoja enemmän kuin pahoja. Koskaan ei tiedä, kummalle puolelle Allahin vaaka lopulta kallistuu.

Aivan uutta heille sen sijaan on, että Jumalan Poika ristiinnaulittiin meidän puolestamme syntiemme sovitukseksi. Jotkut kastekurssilaisemme luulevat vielä pitkään, että Jeesus ei oikeasti kuollut ristillä. Jeesus on muslimeillekin suuri profeetta, mutta ei maailman Vapahtaja. Monet heistä ajattelevat, että ristillä kuoli Jeesuksen sijasta Juudas. Evankeliumi opettaa, että Jeesus oikeasti kuoli ristillä meidän sijastamme.

Sekin on heille uutta, että Kristus nousi pääsiäisenä kuolleista. Hyvin lähelle pääsiäistä osuu iranilaisten tärkein juhla nouruz. Sitä vietetään heräävän elämän ja uuden vuoden juhlana. Kristityksi kääntynyt iranilainen tuskin voi olla ajattelematta, että pääsiäinen on kuin valtava nouruz-juhla: Jeesuksen ylösnousemuksesta alkoi pelastuksen aika, ja me pääsemme
kasteessamme osallisiksi Jeesuksen koko voitosta. Nouruz-juhlan aikana ihmiset toivottelevat toisilleen Nouruz piruz. Sen voisi suomentaa voitolliseksi uudeksi vuodeksi. Taas avautuu hieno yhteys pääsiäiseen: Kristus nousi kuolleista ja kuolemalla kuoleman voitti!”

Lähetysterveisin
Pasi Palmu