Credon joulukirje

Credo-työn kirje 10.12.2025

Reissussa taas

Hymy nousee kasvoille, suupielet kohoavat pakosta ylöspäin ja mielen täyttää suuri tyytyväisyys. Huristelen keskellä yötä Nairobin lentokentältä kohti majapaikkaa Jamesin taksissa. Öinen Afrikka tuoksuu erilaiselle. Kirpeä syystalven ilma on vaihtunut aromikkaaseen, lämpimään ilmaan, johon toki sekoittuu pakokaasuja, pölyä, savua ja muutakin elämän mukanaan tuomaa.

Credon kenttämatkan aloitus täällä Keniassa on lähes aina sama: aamulla silmät ristissä kauppakeskukseen hankkimaan paikallinen puhelinlinja ja nettipaketti puhelimeen. Samalla reissulla hankin työvälineitä ja varusteita Credon vuosittaiselle yhteiselle leirille. Teen vielä ruokaostokset majapaikkaa varten: mangoja, banaaneja ja muuta edullista…Hinnat ovat taas nousseet Keniassa. Kahvi on jo yhtä kallista kuin Suomessa, vaikka ollaan kahvintuottajamaassa. Illan suussa kastelen varpaat kylmään veteen ja pulahdan pikkuriikkiseen uima-altaaseen majapaikan puutarhassa. Mieli rauhoittuu ja kehokin asettuu taas aloilleen tuttuun liikuntaan.

Välähdyksiä menneestä

Valmistaudu aikamatkalle. Siirrymme nyt parin tunnin ajomatkan päähän Nairobista ja monia, monia vuosia ajassa taaksepäin. Siellä keskellä tasankoa, Ngong- vuorten juurella on kuiva, pölyinen ja hiekkainen seutu ja siellä Ewuaso- niminen kylä. Credo-ohjelma on tuohon aikaan onnistuneesti tukenut jo useita kymmeniä maasaityttöjä, joista muutama on kotoisin tuosta pienestä hiekkaisesta ja pölyisestä kylästä. Paikallinen pastori on muiden seurakuntalaisten ja kyläpäällikön kanssa ottanut sydämen asiakseen tyttöjen vaikean tilanteen. Yhdessä lähetystyöntekijän ja paikallisen ihmisoikeusjärjestön kouluttajien kanssa on pidetty valistuskampanjoita ja levitetty tietoa naisten oikeuksista ja siihen liittyen myös tyttöjen koulutuksen tärkeydestä. Hyvin verhottuna lisänä on valistettu lapsiavioliittojen mielettömyydestä, naisten sukuelinten silpomisen haitoista ja näiden käytäntöjen merkityksestä naisten oikeuksien toteutumiseen. Tyttöjen koulunkäynti ja varttuminen häiriöittä täysi-ikäiseksi vaikuttavat merkittävästi yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä kampanjointi tuotti tulosta, lisäsi tietoisuutta ja kamppailua vanhoja, ajasta jälkeen jääneitä kulttuuriin sidoksissa olevia käytäntöjä vastaan.

Miten se elämä meni

Yhden kampanjapäivän päätteeksi saan kutsun läheiseen kotiin, jossa tapaan Naserianin. Hän on peruskoululainen ja älykäs tyttö, jonka isä on lyhytkasvuinen, kuten Naseriankin. Isä on ahkera ja toimelias ja yhdessä puolisonsa kanssa he toivovat myös tyttärelleen parempaa tulevaisuutta kuin omat resurssit ja yhteisön sosiaalinen paine edellyttäisivät. Lyhytkasvuisuus on Keniassa hyvin rajoittava tekijä sekä fyysisesti että sosiaalisesti. Keskustelujen jälkeen sovimme, että harkitsemme Naserianin soveltuvuutta Credon joukkoihin. Konsultointi paikallisten naisten ja muiden kanssa oli hyvin yksiselitteinen: tytön päätyminen naimisiin hyvin nuorena on enemmän kuin todennäköistä ja tältä sekä vanhemmat että me kaikki toivomme tämän suloisen, älykkään tyttölapsen välttyvän. Naserianille löytyy kummit Suomesta ja heidän tuellaan hän käy sekä peruskoulun että lukion. Vuosien aikana hän joutuu käymään myös klinikalla saamassa kirurgista apua jalkojensa virheasentoihin ja muihin lyhytkasvuisuuden tuomiin vaivoihin.

Naserian suorittaa yliopistossa tutkinnon ja löytää hyvän työpaikan Communication Authority of Kenya- nimisestä virastosta (vastannee meidän Traficomia). Hän löytää myös puolison, jonka vankkumattomalla tuella hän jatkaa opintojaan ja yhdessä he saavat myös poikalapsen, nyt 7-vuotiaan Bradleyn. Elämä kuitenkin tuo hänen eteensä enemmän kuin kukaan toivoisi, sillä tämä hyvä puoliso kuolee yllättäen ja Naserian jää poikansa yksinhuoltajaksi.

Tapaan Naserianin joulukuussa 2024 hänen työpaikallaan, jossa hän tarjoaa minulle lounaan (kokonaisena paistettua tilapia-kalaa…). Naserian kertoo elämästään ja siitä, miten ponnistelut ja sitkeys ovat häntä vieneet elämässä eteenpäin vaikeuksista huolimatta. Haastattelun aikana hän kertoo opintojensa jatkuvan. Marraskuussa 2025 saan kännykkääni kuvan juuri valmistuneesta Naserianista juhlakaavussaan, hymyilevänä ja tyytyväisenä (kuva alkuperäisessä kirjeessä: https://mediakirjasto.sley.fi/2025/12/credo-kirje-joulukuu-2025. ) Hän on suorittanut Master of Arts- turkinnon mediaopinnoissa, erikoistumisalanaan yritysviestintä. Tutkinto vastaa Suomessa filosofian maisterin tutkintoa. Työpaikka virastossa on nyt vakinaistettu ja Naserian on Yritysviestinnän vastaava viranhaltija. Jumalan apu ja tuki on ollut mukana, samoin raumalaisten kummien tuki.

Entäs me muut

Onnistumistarinoita Credo- ohjelmassa on monenlaisia. Naserianin tarina on niistä ehkä kaikkein vaikuttavin. Vastoin kaikkia ennakko-odotuksia ja epäilyjä hän saavutti tavoitteensa ja kenties vähän enemmänkin.

Onnistumisia elämässä ei kutenkaan kannata arvottaa korkeakoulututkintojen tai hyväpalkkaisten työpaikkojen mittapuulla. Onnistuminen voi olla jo se, että maasaityttö käy lukionsa loppuun ja löytää taitojansa vastaavan tavan tulla toimeen. Muistan elävästi, miten yksi tytöistä kertoi vuosien jälkeen olevansa onnellinen, kun on kunnollinen mies, lapsia ja lehmiä, joita hoitamalla ja maitoa myymällä saa mukavasti tuloa talouden pyörittämiseen. Elämän ei tarvitse olla niin kovin ihmeellistä tai loistokasta, kunhan asenne ja arvot ovat kohdallaan. Ihailen vieläkin tämä nuoren naisen asennetta.

Kaiken tämän keskellä on oleellista muistaa, kenen avulla mihinkin on elämässä päästy. Jumala on astunut näiden maasaityttöjen elämään tavalla, joka avaa elämään toivoa ja toivo luo motivaation tehdä elämästä erilaista kuin yhteisössä on ollut perinteisesti tapana. Kummit, joita jokaisella on joko henkilökohtaisesti tai koko hankkeen tukijana ja esirukoilijana, ovat uupumatta ja kestävinä kulkeneet kummityttönsä rinnalla rukoillen ja taloudellisesti tukien.

Jouluksi hyvää mieltä

Pitkän kirjeen tarkoitus on antaa jouluksi sinulle vakuutus siitä, että tukesi on äärimmäisen tärkeä ja se vaikuttaa. Olemme kaikki hankkeessa mukana olevat kiitollisia sinusta ja toivomme, että joulusi olisi rauhallinen, siunattu ja iloinen.

Vapahtaja syntyi vapauttamaan meidät taakoista ja kantoi ne ristille. Seimen luota lähti liikkeelle jotain, jonka voima vaikuttaa edelleenkin täällä lämmön ja auringon Keniassa ja siellä lumen, pakkasen ja räntäsateen Suomessa.

Joulurauhaa sinulle toivottavat Credon kenttätyöntekijät
Susan ja Deborah
sekä projektilähetti
Reija