Tehokas toukokuu

Liisa Rossin lähettikirje 5/2025

28.5.2025

Pitkän ja pääosin kolean kevään jälkeen tuntuu, että kesä pikkuhiljaa alkaa olla täällä. Viime yönä työmatkalta palatessa oli jo ilmassa kesäyön tuntua. Tänään on kevätkauden viimeinen työpäivä, ja huomenna helatorstaina jään ensimmäiselle kesälomapätkälle toiseen helluntaipäivään asti – kyllä, meillä Lähetyskeskuksessa on ylimääräisenä vapaapäivänä myös sellainen harvojen tuntema kirkollinen pyhä. Useimpina vuosina kevään työtahti on toukokuuhun tullessa jo alkanut rauhoittua, mutta tänä vuonna on päinvastoin. Alkukeväästä oli välillä töiden suhteen hiljaisempaa, mutta toukokuuhun pakkautuikin tekemistä senkin edestä.

Opiskelijoiden ja nuorten tapahtumat

Mutta aloitetaan silti huhtikuun viimeisistä päivistä. Kylmä ja sateinen sää ei suosinut Opiskelijapäivien aktiotempausta, mutta uskollisesti Helsingin opkolaisten ja paikallisten opiskelijoiden ryhmä kolmena päivänä jalkautui kaduille ja oli kuulemma päässyt käymään joitain oikein hyviä keskusteluja. Keskiviikon tapahtumassa iloitsimme siitä, että 29 osallistujasta kymmenkunta oli uusia kävijöitä. Lisäjännityksettä ei illan järjestelyjen suhteen selvitty, kun pääpuhuja vaihtui viime tipassa, ja tuuraajaksi saapuneen Andyn matkatavarat ja kitara eivät koskaan löytäneet Tarttoon asti. Mutta kaikesta lisäsäädöstä huolimatta ilta sujui hienosti, ja uskon puheen Jumalan luomista mutta rikkimenneistä mestariteoksista puhutelleen kuulijoita. Opiskelijatyöntekijä Eliisen veljeltä löytyi lainakitarakin hätiin. Opiskelijaviikon teemalla jatkoimme vielä seuraavan viikon illassakin, jolloin oli minun vuoroni opettaa siitä, mikä antaa ihmiselle arvon.

Samalla viikolla opiskelijapäivien kanssa oli myös nuortenpäivä Tarton Paavalin seurakunnassa. Kolme vuotta sitten lähettikollegojen aloitteesta ja vetovastuulla järjestettiin ensimmäinen tällainen kevään nuortentapahtuma, ja nyt järjestelyt sujuivat jo käytännössä kokonaan nuorisotyöntekijän Elisen tiimin voimin. Mukaan päivään ja osin ohjelmavastuuseen tuli myös 12 nuoren ryhmä Kotkasta Sleyn sikäläisen työntekijän Lukas Brennerin kanssa, joten minun vastuulleni päivässä jäi lähinnä tulkkaaminen.

Koulutuskevään loppukiri

Opiskelija- ja nuorisotyöpainotteisen kuun vaihteen jälkeen aikuisten koulutukset ovatkin kuljettaneet minua tehokkaasti pitkin poikin Viroa ja vähän Suomenkin puolelle. Kolmeen viikkoon mahtui yhdeksän eri opetusta tai koulutusta, joista opiskelijailta oli ainoa Tartossa ollut. Yhden lauantain vietin Pärnun rovastikunnan Saarden seurakunnassa pitämässä armolahjakurssia. Samaa kurssimateriaalia on käytetty koko vuosi Tallinnan Pyhän Hengen seurakunnan naistenpiirissä, jossa viime viikolla saatiin kausi pakettiin armolahjatestin, armolahjakakun ja Suvivirren myötä – Viron virsikirjasta se löytyy typistettynä kolmesäkeistöisenä versiona. Sain kutsun myös entiseen seurakuntaani Rakvereen vierailemaan kahtena tiistai-iltana seurakuntakoulussa.

Viime viikolla pääsin pitämään Kristillisen elämän ja todistuksen (KET) kurssin kahdesti. Tiistai-iltana kokoonnuttiin Tallinnan Lasnamäellä ja sunnuntaina Mustveen Baptistikirkossa yhdessä Torman luterilaisen seurakunnan kanssa. Oli mukava seurata, kuinka osallistujat kuuntelivat intensiivisesti, nyökyttelivät mukana ja tekivät kynä sauhuten muistiinpanoja. Yksi ihminen tuli vielä jälkikäteen kertomaan saaneensa paljon uusia ajatuksia ja ideoita. Rukoillaan, että kuultu saisi myös tulla heidän elämässään näkyväksi ja vaikuttaa hyvää.

Ihanaa oli tehdä myös pieni piipahdus Suomeen. Raamattu läpi vuodessa 5 -kurssin aloitusviikonloppuun Karkkuun tuli kolmisenkymmentä osallistujaa, ja kaikkiaan väkeä on mukana yli sata. Ensimmäinen tuon kurssin viikkoluentovuoroista minulle osuu heinäkuun ensimmäiselle viikolle 1. Korinttilaiskirjeestä. Samaan aikaan opistolla oli äitien ja pienten lasten leiri, johon minua oli myös pyydetty pitämään raamattuopetuskanava. Erityistä iloa viikonloppuun toi se, että pienin kummityttöni oli äitinsä ja veljiensä kanssa mukana leirillä, joten varsinkin ruokailujen aikaan pääsin viettämään aikaa myös heidän kanssaan.

Kesämenoja

Ennen pitempää kesäloman pätkää on edessä vielä monenlaista kahden puolen Suomenlahtea. Vanhin kummityttöni pääsee ripille, 15.6. pidetään Kouvolassa Käpylän kirkon pihalla perinteiset Liisan lettukestit, juhannusaattona olen mukana Hietoinrannan juhannusjuhlassa ja kesäkuun viimeisenä viikonloppuna vietetään Evankeliumijuhlaa Karkussa.

Heinäkuussa on leirien vuoro. Nuortenleiri JäPellä pidän yhtenä työpajana KET-koulutuksen, ja saattaa sinne napsahtaa myös pienryhmän vetovastuuta. Valgan rovastikunnan leirillä Kirsi ja minä vastaamme nuorten oheisohjelmasta, jossa käsittelemme kolmesta näkökulmasta elämää Taivaan Isän lapsena. Tähän asti olen kuullut näistä leireistä vain juttuja työkavereilta, joten jännittävää päästä nyt itsekin mukaan.

Evankeliumijuhla Karkussa

Evankeliumijuhliin liittyen vielä pari erityistä kutsua: Saamme juhlille vieraan myös Virosta, Põlvan kirkkoherran Robert Bunderin, joka toistaiseksi kantaa myös Viron luterilaisen kirkon nuorimman pastorin titteliä. Robertia pääset kuulemaan päälavalla lauantaina klo 12 alkavassa tilaisuudessa. Sitä ennen Robert on mukana Lähetysväen tapaamisessa opiston salissa klo 10.30. Meitä lähettejä haastatellaan sivulavalla pitkin viikonloppua ja olemme siellä myös muuten tavattavissa. Haastatteluaikataulu selviää myöhemmin, mutta löydät minut lähetyksen pisteeltä ainakin pe 16–18, la 10–11.45 ja 16–17 sekä su 8–10. Sivulta www.evankeliumijuhla.fi/lahetystyo löydät myös muut juhlan lähetysvinkit.

Toiseksi haluan kutsua sinua mukaan talkoisiin. Evankeliumijuhla jää Karkkuun nyt ainakin kahdeksi vuodeksi, mikä tarkoittaa, ettemme voi enää odottaa paikallisten järjestävän juhlaa, vaan kaikki eri puolilta tulevat teemme juhlan yhdessä. Jos voisit ottaa viikonlopun aikana vaikka edes yhden kolmen tunnin työvuoron, olisi siitä iso apu, jotta juhlakansa saadaan ruokittua, autot ohjattua turvallisesti paikoileen ja juhla-alue pidettyä siistinä. Oman tehtäväsi voit varata www.evankeliumijuhla.fi/talkoolaiseksi. Ja jos muu talkoilu ei ole sinulle mahdollista, voisitko rukoilla juhlien puolesta? Myös se on valtavan arvokasta.

Mikä antaa taideteokselle arvon?

Opiskelijapäivien aktiolaiset lähestyivät kaduilla ihmisiä muutaman taiteeseen ja taitelijoihin liittyvän kysymyksen avulla. Yksi kysymyksistä oli, mikä tekee taideteoksesta arvokkaan. Pitkästä koottujen vastausten listasta poimin seuraavan viikon opetukseeni seitsemän: tunnettu tekijä, kuvattu kohde, taustatarina, toteutus ja merkitys, kauneus, korkea hinta sekä taideteoksen aiheuttama tunne. Kun katsomme taidetaosta nimeltä ihminen, nämä kaikki seitsemän kriteeriä täyttyvät. Sinut on luonut maailmankaikkeuden paras taitelija, kaikkivaltias Jumala. Olet luotu Jumalan kuvaksi, Hänen tahdostaan ja rakkaudestaan, pikkutarkan suunnittelun ja työn tuloksena elämään elämää, jolle Jumala antaa merkityksen ja jonka jokainen päivä on Hänen kädessään. Kun Jumala katsoi luomaansa maailmaa ja kun Hän katsoo sinua, Hän näkee suurenmoisen ja kauniin mestariteoksen. Mutta synti on rikkonut ja sotkenut mustalla maalillaan tämän mestariteoksen. Siksi Jumala maksoi meistä maailman kalleimman hinnan: oman Poikansa Jeesuksen veren. Ja katsoessaan tekemäänsä ja ostamaansa taideteosta Jumala tuntee riemua sinusta, ja Hän iloitsee, kun tulet Hänen luokseen.

Rukousaiheita

• Kesän leirit
• Koulutusten vaikutus osallistujien elämässä
• Evankeliumijuhla
• Riittävästi lepoa ja virkistystä lomalla
• Byrokratia lisääntyy Viroon lähetettyjen työntekijöiden kohdalla, viisaita ratkaisuja siihen

Kiitos rukouksistasi!

Alkuperäinen kirje kuvineen löytyy Mediakirjastosta.