Rakastakaa toinen toistanne

Terveisiä Ugandasta! Täällä olemme hyvää vauhtia kohti kuivakautta, ja lämpimät tuulet nostattavat hiekkapölyä ilmaan niin, että välillä ulkona on tukalaa liikkua. Myös koulun lomat ovat alkaneet, ja kadut sitä mukaa tyhjentyneet. Kouluvuodesta valmistuneet siirtyvät ensi vuonna seuraavalle luokka-asteelle. Lapset odottavat joululomaa innolla, sillä useat matkaavat silloin suvun kotikyliin. Toisaalta vanhemmilla tähän aikaan liittyy paljon huolta, sillä nousseet kustannukset ovat aiheuttaneet haasteita monissa perheissä.

On tavallista, että osa lapsista joutuu pitämään välivuotta, sillä raha ei yksinkertaisesti riitä kaikkien lasten koulumaksuihin. Oma lisähaasteensa on yksinhuoltajaäideillä, sillä naisten työllisyys ja koulutustaso on miehiä heikompi. Samalla koulutus on kuitenkin yksi yhteiskunnan peruspilareista, mikä tuo vakautta ja mahdollistaa taloudellista kasvua. Toimettomana olevat lapset ja nuoret ovat myös alttiita huonoille vaikutuksille. Ugandassa on paljon nuorten syrjäytymistä. Yhä suuremmin nämä haasteet näkyvät pakolaisleireillä, missä perheiden varallisuus on äärimmäisen alhainen. Sen vuoksi myös Sleyn työn kautta tuetaan pakolaislasten koulunkäyntiä.

Vieraita Jubasta ja Suomesta

Saimme lokakuun lopussa vieraiksi lähetysjohtajamme Ville Auvisen Suomesta ja kirkkomme piispa Ezra Bakon sekä pääsihteerin sijaisen Edward Nzemen Jubasta. Matkasimme Entebbeen Ugandan työkavereidemme kanssa pitämään kokouksia Sleyn lähetyksen ja Etelä-Sudanin ja Sudanin luterilaisen kirkon tulevasta työstä. On ilo huomata, että jaamme lähetyksen ja paikallisen yhteistyökumppanin kesken samanlaisen näyn tulevasta. Toivomme, että kirkko vahvistuu raamattukoulutuksen ja teologisen koulutuksen kautta, ja se pystyisi ylläpitämään toimintaansa erilaisilla projekteilla. Kokouksessa käsittelimme muun muassa, miten voisimme edistää näiden tavoitteiden toteutumista.

Kirkko on miettinyt pitkään oman pappisseminaarin ja koulutuskeskuksen perustamista. Tällä hetkellä kirkolla ei ole täysipainoisesti toimivaa seminaaria, mutta samaan aikaan seurakunnat kasvavat ja tarvitsevat koulutettuja työntekijöitä. Yksi haaste on löytää yhteiskunnallisesti vakaa paikka, mihin seminaari voidaan järjestää. Nämä suunnitelmat tarvitsevat paljon viisautta, varoja ja rukousta.

Avioliittokoulutusta Palabekissa

Pidimme marraskuussa Palabekin seurakunnassa avioliittokoulutuksen. Tätä aihetta on toivottu meiltä monesti, mutta olemme arastelleet sen kanssa, ymmärrämmekö paikallista toimintaympäristöä riittävästi, että pystyisimme tukemaan seurakuntalaisia oikealla tavalla. Vaikka avioliitto näyttää erilaiselta eri kulttuureissa, Raamatun tarjoamat vastaukset ovat kuitenkin kaikille samat: meidän tulee rakastaa ja kunnioittaa toinen toistamme. Samoin olemme huomanneet, että avioliitto-ongelmien juurisyyt ovat universaalit: keskinäisen kunnioituksen puute ja rakkaudettomuus, mikä johtaa itsekkäisiin tekoihin.

Eteläsudanilaisten keskuudessa avioliitto on useimmiten joko kulttuuriperinteinen tai sosiaalinen. Sitä ei ole siis solmittu kirkossa vaan yhteisön edessä perinteisin juhlamenoin. Jotta yhteisö hyväksyy avioliiton, miehen tulee maksaa morsiamen vanhemmille morsiusmaksu. Nämä summat saattavat olla hyvinkin isoja, varsinkin jos tytär on korkeasti koulutettu. Tällä halutaan saada vakuus siitä, että mies pystyy huolehtimaan vaimostaan ja lapsistaan. Toisaalta halutaan myös osoittaa kunnioitusta morsiamen perheelle.

Vaikka tavan pohjana on osoittaa kunnioitusta ja sitoumusta, sitä myös käytetään itsekkäisiin tarkoitusperiin. Esimerkiksi isättömäksi luullun tytön vanhempi saattaa tunnustaa tyttärensä rahasumman toivossa vasta, kun tämä tulee naimaikään. On myös tapauksia, että ennestään toisille luvattu nuoripari on erotettu, kun toinen sulhasehdokas on tullut paremman tarjouksen kanssa. Nuoren ihmisen on usein mahdoton vastata vaatimuksiin. Tämän vuoksi moni elää sosiaalisesti avioliitossa, asuen yhdessä ja kasvattaen lapsia, ilman suvun hyväksyntää. Silloin on pelkoa siitä, että suku voi halutessaan hajottaa avioliiton.

Kristittyinä emme voi tukea tällaista perheiden hajottamista tai vastentahtoisia avioliittoja. Paikallisella kirkolla on iso rooli tulevien sukupolvien kasvattajana niin, että he eivät joudu kamppailemaan samojen haasteiden kanssa, mistä vanhemmat sukupolvet ovat kärsineet.

Lahja pakolaiselle?

Adventin ajan alkaessa ajatuksemme kääntyvät jouluun. Jumala tuli ihmiseksi ja antoi itsensä meille. Luther opettaa rakkaudesta, että jumalallinen ja todellinen rakkaus on aina itsensä antavaa. Mitään ei ole luotu itseään varten, vaan kaikki luotu palvelee toinen toistaan. Tätä olemassaolon tarkoitusta ja rakkautta heijastelee myös tapamme antaa toisillemme lahjoja. Siinä seuraamme myös Kristuksen esimerkkiä, kun hän antaa meille lahjaksi itsensä ja sen mukana kaiken.

Mitä jos tänä jouluna antaisit lahjan pakolaisille heidän elämänsä vaikeuksien lievittämiseen? Olemme nähneet, kuinka evankeliumi luo toivoa epätoivon keskelle. Jo pienellä materiaalisella avulla on suuri merkitys sille, jolla ei ole juuri mitään. Tukemalla tätä työtä olet mukana levittämässä sanaa toivosta, Jumalan armosta ja iankaikkisesta elämästä pakolaisten keskuuteen. Tämän sivun alalaidasta löydät tiedot työlle lahjoittamiseen (tiedot alkuperäisessä kirjeessä: https://mediakirjasto.sley.fi/2025/12/sokkien-lahettikirje-joulukuu-2025 )

Suuri kiitos jokaiselle, joka on tänä vuonna siunannut lähetystyötämme taloudellisesti ja rukouksin! Ilman teitä tämä työ ei olisi mahdollista.

Adventtiterveisin

Anna ja Taisto Sokka